Uusi transistori tuo korkean jännitteen mikrosirujen mittakaavaan

02.09.2026

EPFL_Uusi_transistori_tuo_korkeajannitteen_mikrosirumittakaavaan-300-t.jpgErityisesti pienemmässä tehoelektroniikassa on hyödynnetty galliumnitridiä (GaN), joka mahdollistaa pienten ja tehokkaiden laitteiden, kuten älypuhelinten laturien, valmistuksen.

Hyvin suurilla jännitteillä näiden transistoreiden sisällä olevat sähkökentät voivat kuitenkin keskittyä tiettyihin pisteisiin, mikä aiheuttaa niiden ennenaikaisen vikaantumisen. Tämän seurauksena nykyiset GaN-laitteet kamppailevat edelleen piin saavuttamien korkeimpien jännitetasojen kanssa.

Tämän rajoituksen voittamiseksi EPFL:n POWERlabin tutkijat ovat esitelleet uudenlaisen GaN-transistoriluokan: intrinsic polarization superjunctionin eli iPSJ:n.

Sirun kokoinen piiri, joka on valmistettu galliumnitridikerroksista edullisella piialustalla, kestää lähes 4 kilovolttia ennen läpilyöntiä, mikä on ennätys tämän tyyppiselle tekniikalle. Samaan aikaan sen resistanssi on alhainen, mikä auttaa vähentämään energiahäviöitä.

Korkean jännitekeston ja pienen resistanssin yhdistelmä on olennainen osa tehokasta tehonmuuntoa tekoälykeskuksissa ja uusiutuvan energian järjestelmissä. ”Saavutamme tämän hyödyntämällä GaN:lle ainutlaatuista luonnollista polarisaatiovaikutusta”, selittää POWERlabin johtaja Elison Matioli. ”Työmme voisi mahdollistaa vankan, tehokkaan ja korkeajännitteisen tehoelektroniikan paljon pienemmässä mittakaavassa.”

Galliumnitridin kiderakenteen ansiosta sisäiset sähköiset voimat keräävät liikkuvia elektroneja ohuiksi virrankuljetuksen kerroksiksi. Perinteisissä GaN-transistoreissa nämä kerrokset ovat kuitenkin myös akilleenkantapää: kun piiri sammutetaan, negatiivisesti varautuneet elektronit työntyvät pois virtatieltä, jolloin jäljelle jää positiivinen varaus, jolla ei ole vastaavaa negatiivista varausta. Tämä epätasapaino keskittää jännitteen yhteen kohtaan piirirakenteessa, mikä tuottaa voimakkaan sähkökentän, joka voi laukaista piirin läpilyönnin.

POWERlabin uusi työ osoittaa, kuinka tämä varausepätasapaino voidaan estää. He suunnittelivat transistorin GaN-kerrokset siten, että toinen positiivisen varauksen kerros muodostuu luonnollisesti elektronikerroksen viereen, luoden vastaavat positiiviset ja negatiiviset varaukset. Materiaalin paksuutta huolellisesti säätämällä tiimi varmistaa, että kaksi varauskerrosta tasapainottavat toisiaan koko rakenteessa. Näin piirin poiskytkennässä ei kerry ylimääräistä varausta vaan jännite jakautuu tasaisesti transistorin pituudelle sen sijaan, että se kasaantuisi vaarallisesti.

Tasapainotetun rakenteensa ansiosta POWERlabin transistori kestää yli viisinkertaisen jännitteen kaupallisiin GaN-tehopiireihin verrattuna, joiden läpilyöntijännite on noin 600–650 V. ”Piirirakenteemme pystyy pitämään korkean jännitteen laajalla lämpötila-alueella, joten se sopii sähköajoneuvoihin tai teollisuuden tehojärjestelmiin, joissa elektroniikan on toimittava luotettavasti korkeissa lämpötiloissa ja sähköisen rasituksen alaisena”, sanoo tohtoriopiskelija ja tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja Luca Mazzone.

Tohtoriopiskelija ja tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja Yuan Zong lisää, että lähestymistavan toinen merkittävä etu on se, että se poistaa kemiallisen seostuksen tarpeen. ”Seostukseen perustuva varauksen tasapainotus GaN:ssä voi olla erittäin lämpötilaherkkää. Seostukseton suunnittelumme on avainasemassa piirirakenteemme kestävyyden kannalta.”

Aiheesta aiemmin:

Galliumnitridin kontaktit monen mutkan takana

Timanttia GaN-transistoreiden alustaan

Intialaiset määrittelevät GaN-tehomoduuleja uusiksi

Nanotekniikkaa tehotransistoriin

18.09.2026Topologisia polarisaation rakenteita atominohuessa puolijohteessa
18.09.2026Nopeat elektronit surffaavat plasma-aalloilla
17.09.2026Fotonien muokkaus luotettavaa kvanttiviestintää varten
17.09.2026Kaksoislöytö plasmonisille nanolasereille
17.09.2026Klassisesta valosta kvanttikone
17.09.2026Molekyylisia magneettisia ja yksittäisten elektronien muisteja
16.09.2026Magnetismi ja sähköinen polarisaatio samassa materiaalissa
16.09.2026Topologisten magneettien suunnittelua
16.09.2026Fononien kiraalisuuden vaihtaminen sähköllä
15.09.2026Helium ja timantti luovat uusia kvanttilaskennan konsepteja
15.09.2026Sähkökenttä kääntää fononikiraalisuuden ferroelektrisessä kiteessä
14.09.2026Uusi tapa hallita infrapunavaloa reaaliajassa
14.09.2026Taikakulmagrafeeni kytkee päälle ja pois
14.09.2026Nanoskaalaiset multiferroiset tie tehokkaalle magneettimuistiteknologialle
12.09.2026Muistin hinta: miten organismit tasapainottavat ajattelua ja aistimista
11.09.2026Tuhat kertaa nopeammat operaatiot kvanttilaskentaan
11.09.2026Ultranopeat elektronit paljastavat ionisoivan säteilyn signaalin
11.09.2026Elektronien vuorovaikutuksista todellisissa kvanttimateriaaleissa
10.09.2026Puolijohde ja metapinta tehostavat epälineaarista valopolarisaatiota
10.09.2026Superfluidipohjainen kubittisuunnittelma
09.09.2026Valo luo nanomittakaavan magnetismia
09.09.2026Erittäin ohuita materiaalipinoja kiilteen avulla
08.09.2026Uusi kubittiarkkitehtuuri mahdollistaa nopeammat ja tarkemmat toiminnot
08.09.20263D-tulostuksella parempia virtausakkujen elektrodeja
08.09.2026Wigner-kiteiden monimuotoinen fysiikka
07.09.2026Uusi monimuotoinen Hall-ilmiö
07.09.2026Ledivalot vieläkin tehokkaimmiksi
07.09.2026MEMS-peili ohjaa valoa kolmiulotteisesti
05.09.2026LEDit antavat arkeologeille uutta valoa
04.09.2026Akustiset aallot suojaavat kvanttibittejä
04.09.2026Multipleksoitu kvanttifotoninen rajapinta
04.09.2026Kvanttikylpy synkronoi kaukaisia kubitteja
04.09.2026Miten nanokuvio vangitsee valon energian
03.09.2026Tehokkaampi TFET tuleville integroiduille piireille
03.09.2026Tutkijat kuvaavat ensimmäisiä hetkiä matkalla valosta sähköön
03.09.2026Kaksoisraon koe atomitasolla
02.09.2026Uusi transistori tuo korkean jännitteen mikrosirujen mittakaavaan
02.09.2026Pieni puristus antaa vihjeitä epätavallisesta magneetista
02.09.2026Kovalenttisesti silloitettu rajapinta orgaanislle transistoreille
01.09.2026Uudenlainen polymeeri, jolla on kaksi puolta ja kierre
01.09.2026Liuosprosessilla tehty polaritonilaseri
01.09.2026Magnonit synkronoituvat ulkoisten signaalien kanssa
31.08.2026Atomitason muutoksilla notkeampaa langatonta teknologiaa
31.08.2026Mikrokammoilla useampia tarkkoja taajuuksia
31.08.2026Bakteereista eläviä transistoreita
31.08.2026Uudenlainen äärimmäisen kylmä ja erittäin tehokas valokuitu
28.08.2026Magneettisesti levitoituva kvanttibitti
28.08.2026Galliumnitridin kontaktit monen mutkan takana
28.08.2026Uusi ainesosa kvanttilaskennalle: kryptonkaasu
27.08.2026Kookkaampi kvanttiteknologia auttaa havaitsemaan heikkoja fotoneja
27.08.2026Yksittäisiä fotonilähteitä kvanttiviestintää varten
27.08.2026Ohutkalvot reagoivat alustansa kanssa
26.08.2026Tyhjiöfluktuaatio tehostaa suprajohtavuutta
26.08.2026Vikakemia avaa nopean ionikuljetuksen
26.08.2026Kryogeenisien rakenteiden sähköistä kytkentää
25.08.20263D-muistin luotettavuusongelman ratkaisu happitunnelilla
25.08.2026Kvanttista tunnistusta ja elektronimikroskopiaa
25.08.2026Algoritmit suunnittelemaan fotonisia piirejä
24.08.2026Mikroelektroniikan suorituskyvyn ennustaminen fysiikkaan perustuvan tekoälyn avulla
24.08.2026Keraamisia aaltojohdelasereita 3D-tulostuksella
24.08.2026Ihmismäinen kosketustunto robotteihin ja proteeseihin
22.08.2026Rauta täydentämään vetyä energiankantajana
21.08.2026Uusia materiaaliratkaisuja valon ohjailuun
21.08.2026Grafeenin nanorypyt voivat muokata sähköisyyttä
20.08.20262D-materiaalista löytyi hitaita elektroneita
20.08.2026Aivoista inspiroituneita komponentteja
20.08.2026Tutkijat seuraavat antiferromagneettisten skyrmionien vuorovaikutusta
19.08.2026Tekoälylle ohjelmoitava transistori
19.08.2026Maailman ensimmäinen puolijohdemaseri
19.08.2026Valon muotoilu ennennäkemättömällä tavalla
18.08.2026Mitä on vibroniikka?
18.08.20262D-materiaalista transistorieita 300 mm:n kiekolle
18.08.2026Fyysikot tunnistivat puhtaan metallin resistiivisyyden ylärajan
17.08.2026Tutkijat määrittelevät uuden rajan kvanttimateriaaleissa
17.08.2026Kuinka läheisyys varastaa energiaa nanoresonaattoreilta
17.08.2026Yllätys kun valo sammuu
15.08.2026Luonnosta mallia tulevaisuuden mikroroboteille
14.08.2026Valon kanavointia ilman aaltojohteita
14.08.2026Kvanttikiteiden optinen hehku
13.08.2026Tehdä huoneenlämmössä toimivaa kvanttimateriaalia
13.08.2026Älykäs ja muistava molekyylianturi
13.08.2026Auringonvalon synnyttämä kvanttilomittuminen
12.08.2026Tavoitteena atomisen ohuita transistoreita
12.08.2026Elektronimajakka valaisee uutta fysiikkaa
12.08.2026Uusi ulottuvuus optisessa laskennassa
11.08.2026Ilmassa vakaita erittäin ohuita suprajohteita
11.08.2026Kvanttilomittuminen: Schrödingerin muurahaiskeko
11.08.2026Nanoputket ja nanosuikaleet tehostavat nopeaa energian varastointia
10.08.2026Newtonin kehto tehostamaan kvanttilaskentaa
10.08.2026Älykkäitä molekyylejä antureille ja prosessoreille
07.08.2026Saada lämpö käyttäytymään datan tavoin
07.08.2026Vaihtoehto kuparisille nanosirujohteille
07.08.2026Probabilistisia spintronisia prosessoreita
06.08.2026Muistien magneettipulsseja optimoiden
06.08.2026Spontaanin magnonkoherenssin osoittaminen huoneenlämmössä
06.08.2026Uusia näkymiä molekyylikvanttiteknologioille ja kvanttioperaatioille
06.08.2026Tutkijat löysivät klassisia aika-avaruuskiteitä nestekiteistä
05.08.2026Valon piilo-ominaisuudet pelastavat kvantti-informaation kaaokselta
05.08.2026Opas kvanttitehostettuun tunnistusteknologiaan
04.08.2026Kuinka ohjailla hidasta valoa

Näytä lisää »