Aineen uusi kvanttitila13.11.2026
On huomionarvoista, että ilmiö ei tapahdu absoluuttisen nollapisteen lähellä olevissa lämpötiloissa, vaan huoneenlämmössä. Ensi silmäyksellä tämä vaikuttaa mahdottomalta. Kide on jäykkä ja järjestäytynyt, kun taas neste virtaa. Kvanttimekaniikka kuitenkin sallii tilan, joka yhdistää molemmat ominaisuudet. Jo 1960-luvulla fyysikot ennustivat, että supraneste voisi samanaikaisesti kehittää jaksollisen kidemäisen rakenteen. Tuloksena oleva faasi, jota kutsutaan superkiinteäksi aineeksi, säilyttää supranesteen kitkattoman virtauksen samalla, kun sillä on kiteen avaruudellinen järjestys. Vasta vuonna 2017 superkiinteää ainetta havaittiin kokeellisesti ultrakylmissä atomitason Bose-Einstein-kondensaateissa. EU:n rahoittama kansainvälinen tutkimusryhmä TopoLight-konsortio valitsi täysin erilaisen reitin. Ultrakylmien atomien sijaan tutkijat tutkivat eksitonipolaritoneja – hybridikvasihiukkasia, jotka muodostuvat valon ja aineen välisestä voimakkaasta kytkennästä optisen mikro-ontelon sisällä. Vaikka ne ovat olemassa vain muutaman pikosekunnin ajan, tämä riittää muodostamaan Bose–Einstein-kondensaatin ja käyttäytymään kvanttisupernesteenä. Optinen mikro-ontelo täytettiin erityisesti suunnitellulla nestekiteellä ja päällystettiin orgaanisella puolijohteella. Tämä ainutlaatuinen yhdistelmä mahdollisti voimakkaan valon ja aineen välisen kytkennän huoneenlämmössä. Siirtyminen superkiinteään faasiin näkyy näytteen emittoimassa valossa säännöllisesti sijoittuvien kirkkaiden juovien esiintymisenä. Nämä juovat osoittavat, että kondensaatti on spontaanisti muodostanut jaksollisen tiheysmodulaation – kiteytymisen tunnusmerkin. Mutta koe paljasti jotain vieläkin merkittävämpää. Jokaisella näytettä virittävällä laserpulssilla juovat ilmestyivät eri kohtaan. Joka kerta kvanttijärjestelmä valitsi itsenäisesti yhden monista vastaavista konfiguraatioista. ”Tämä on oppikirjaesimerkki spontaanista symmetrian rikkoutumisesta”, selittää professori Guillaume Malpuech Institut Pascalista (CNRS). ”Teoria ennusti, että superkiinteä aine voisi valita useiden ekvivalenttien tilojen välillä, ja juuri sen me havaitsimme.” Samaan aikaan kondensaatissa havaittiin myös pysyvä spin-heliksi – emittoidun valon polarisaation jaksollinen modulaatio. Tämän seurauksena tutkijat havaitsivat samanaikaisesti kaksi erillistä järjestyksen muotoa: toisen polarisaatiossa ja toisen valon intensiteetissä. Uudet tulokset osoittavat, että vastaavia kvantti-ilmiöitä voidaan tutkia huoneenlämmössä toimivissa fotonisissa järjestelmissä. Tämä avaa jännittäviä mahdollisuuksia tulevaisuuden valoon perustuville kvanttiteknologioille – ultranopeista fotonisista laitteista ja neuromorfisten laskentatehosteiden kiihdyttimistä erittäin herkkiin optisiin antureihin, jotka hyödyntävät superkiinteän faasin poikkeuksellista polarisaatioherkkyyttä. Ehkä vielä tärkeämpää on, että nestekiteiset mikro-ontelot tarjoavat ensimmäisen sähköisesti viritettävän alustan superkiinteiden eksitoni-polaritoni-kondensaattien tutkimiseen. Toisin kuin aiemmissa järjestelmissä, niiden optisia ominaisuuksia voidaan dynaamisesti säätää ulkoisella jännitteellä, mikä tarjoaa ennennäkemättömän joustavuuden valon ja aineen kvanttifaasien tutkimiseen ja tasoittaa tietä käytännön kvanttifotonisille laitteille. Aiheesta aiemmin: Pieniä spinejä, suuria kvanttiefektejä Superfluidipohjainen kubittisuunnittelma Eurooppa panostaa suprajohtavaan ja fotoniseen kvanttitekniikkaan |
Nanotekniikka on tulevaisuuden lupaus. Näillä sivuilla seurataan elektroniikkaa sekä tieto- ja sähkötekniikkaa sivuavia nanoteknisiä tiedeuutisia.

Varsovan yliopiston, Puolan sotilasteknillisen yliopiston, IBM Research Zürichin ja Ranskan kansallisen tieteellisen tutkimuskeskuksen (CNRS) tutkijat ovat havainneet uuden kvanttiolomuodon, joka tunnetaan superkiinteänä aineena eksitoni-polaritoni Bose-Einstein -kondensaatissa.