Vanhassa vara parempi

09.04.2019

Tukholma-uus-vanhaa-akkutekniikkaa-tutkijat-300-t.jpgProfessori Dag Noreus ja tohtori Yang Shen käsissään Nilar AB:n akkuelementti.

Tukholman yliopiston tutkijat ovat kehittäneet menetelmän nikkelimetallihydridiakkujen käyttöiän moninkertaistamiseksi.

Uusi menetelmä mahdollistaa myös helpon kierrätyksen, toisin kuin muut akut, jotka on sulatettava kierrätykseen kelpaaviksi.

Nikkelimetallihydridiin (NiMH) perustuvat akut, joissa on vesipitoinen elektrolyytti, ovat sekä ympäristöystävällisiä että turvallisia.

NiMH-akku on kehitetty nikkeli-vetyakusta (NiH2). Sillä on parempi käyttöikä verrattuna muihin akkutyyppeihin ja siksi niitä käytetään esimerkiksi satelliiteissa. Näiden rakenteet ovat kuitenkin epäkäytännöllisesti suuria, koska vety varastoidaan kaasusäiliöihin.

NiMH-akut voidaan tehdä paljon pienemmiksi, koska vety varastoidaan metalliseos/metallihydridissä, jonka vetytiheys on sama kuin nestemäisen vedyn. Mutta käytön myötä metalliseos syöpyy hitaasti ja kuluttaa akun vesipohjaista elektrolyyttiä. Korroosio puolestaan häiritsee akun elektrodien välistä tasapainoa.

Tutkimusryhmä havaitsi, että he voisivat vastustaa ikääntymisprosessia lähes täydellisesti happea lisäämällä, mikä palauttaa kadonneen elektroditasapainon ja korvaa menetettyä elektrolyyttiä.

Tämä voidaan tehdä helposti Nilar-yhitön erityisessä akkurakenteessa, koska kaikki kennot jakavat saman kaasutilan. Oikea tasapaino happea ja vetyä saavuttaa käyttöiän, joka ylittää kaikki nykyiset akkutyypit.

Uusi akkuteknologia on merkittävä askel fossiilivapaalle yhteiskunnalle. ”Juuri nyt Ruotsi on maailman johtava ladattavien NiMH-paristojen segmentissä”, sanoo Yang Shen, jonka väitöskirja oli keskeinen osa tutkimusta.

Uuden teknologian innoittamana syntyi uusi NiMH-akku, jota valmistaa Nilar AB Gävlestä. Toyota Prius -hybridiauto on yksi tunnetuimmista NiMH-akkujen soveltajista kuluttajatasolla.

Muutos paristoista akuiksi

Tukholma-paristosta-akku-300-t.jpgTukholman yliopiston tutkijat ovat kehittäneet myös ei-ladattavista alkalipattereista ladattavan version.

Tavalliset alkaliparistot hyödyntävät tavallisesti sinkkiä ja mangaanidioksidia. Mangaanidioksidiin tekemän muutoksen ansiosta tutkijat saattoivat ryhtyä tuottamaan ladattavia alkalipareja.

”Tulevaisuuden suurten akkujen tuotannossa materiaalin saatavuus punnitaan akun suorituskykyä vasten. Maailmassa on hyvät mahdollisuudet käyttää rautaa, mangaania ja sinkkiä. Tämä on ehdoton vaatimus todella suuren mittakaavan akkutuotannolle”, toteaa työtä ohjannut professori Dag Noréus.

Uuden ladattavan akun prototyypeillä on vakio akkukapasiteetti ensimmäisten 200 lataus/purkaussyklin aikana, mutta noin 50 prosenttia kapasiteetista häviää 2000 syklin jälkeen.

”Tämä on hyvä verrattuna muihin akkuihin. Ja olemme juuri uuden akkukemian alussa; tulevien tapahtumien odotetaan parantavan elinaikaodotetta jatkuvasti”, toteaa väitöskirjatutkija Mylad Chamoun.

”On tärkeää huomata, että kemia on halpaa. Tekniikka voittaa loppujen lopuksi, jos verrataan muihin tekniikoihin. Kun tarkastellaan varastoitua energiaa parhaat litiumioniakut kustantavat 200–250 euroa kilowattitunnilta ja lyijyakut 100–150 euroa kilowattitunnilta. Meidän kustannusanalyysi viittaa siihen, että laskeudumme luultavasti 20–40 euroon kilowattitunnilta”, Mylad Chamoun jatkaa.

Mylad Chamoun on myös yksi Enerpoly-yhtiön perustajista, jotka kaupallistavat uuden ladattavan akun. Hän korostaa, että vesipohjaisen akun kemian edut ovat turvallisuus ja ympäristöystävällisyys.

”Tavanomaisissa alkaliparistojen myötä on jo olemassa raaka-aineiden, sinkin ja mangaanin tuotannon ja kierrätyksen teolliset rakenteet”, toteaa Mylad Chamoun Tukholman yliopiston tiedotteessa.

Edullisista akkutekniikoista:

Akkuja uusiutuvalle energialle

21.08.2023Kaksiulotteinen aaltojohde valolle
19.08.2023Aurinkokenno toimii kuin kasvin lehti
18.08.2023Seuraava askel neuromorfista laskentaa
17.08.2023Suprajohteita vaikka atomi kerrallaan
16.08.2023Nanoledejä ja kvanttivalosauvoja
15.08.2023Q-piin löytö tuo lisäpotkua kvanttilaskennalle
14.08.2023Ferrosähkömateriaali voisi antaa roboteille lihakset
12.08.2023Anturointia solujen tasolla
11.08.2023Tutka tehostuu kvanttisesti ja interferenssillä
10.08.2023Kesän aikana käännettyä
09.08.2023Uudenlaiset anioneja johtavat kalvot elektrolyysille
08.08.2023Eeroq ja 2000 kubitin prosessori
07.08.2023Datansiirtoa useilla valon väreillä yhdellä laserilla
05.08.2023Lämpöavusteinen havaitseminen eli HADAR
05.08.2023Langatonta energiansiirtoa etäämmälle
03.08.2023Atomikubitteja ja sukkuloivia ioneja
02.08.2023Ferrosähköinen transistori muistaa ja laskee
01.08.2023Muistissa toimivaa langatonta laskentaa
26.07.2023Mikroaaltoisolaattori vaikkapa kvanttitietokoneille
21.07.2023Transistoreita uusille piiriarkkitehtuureille
14.07.2023Askel kohti mekaanisten kubittien toteuttamista
07.07.2023Tehokkaampaa värähtelyenergian talteenottoa
01.07.2023Kvanttitekniikkaa matkapuhelinten salaukseen
22.06.2023Terahertseistä näkyväksi valoksi
21.06.2023Jäljittelee ihmisen näkö- ja muistikykyjä
20.06.2023Älymateriaali haastaa Newtonin liikelain
19.06.2023Säteenjakaja fononeille
17.06.2023Inteliltä kvanttiprosessori
16.06.2023Litteät fullereenifragmentit houkuttelevat elektroneja
15.06.2023Lupaavia rakenneosia kvanttisimulaattoreille
14.06.2023Uusi rakennuspalikka kvanttiteknologialle
13.06.2023Monitoiminen suprajohtava diodi
12.06.2023Tehostusta kvantti-internetille
09.06.2023Aurinkosähköä avaruudesta
08.06.2023Maailman ensimmäinen puutransistori
07.06.2023Vihdoinkin 2D-mikrosiruja
06.06.20233D-tulostuksella aivan uudenlaisia materiaaleja
05.06.2023Femtoskaalan mittauksia
03.06.2023Uusi katalyytti kestävälle vedylle
02.06.2023Skyrmioneja ohjaavia transistoreita
01.06.2023Uusia materiaaleja akuille ja lämpösähköisille
31.05.2023Fotonisiru ilman litografiaa
30.05.2023Kohti trionipohjaisia optisia laitteita
29.05.2023Uusia muistiratkaisuja spineillä ja pyörteillä
27.05.2023Nopeita mikrorobotteja ihmiskehoon
26.05.2023Sähköä ohuesta ilmasta 24/7
25.05.2023Kvanttista vai ei
24.05.2023Uusia näkemyksiä suprajohtavuuden tutkimuksiin
23.05.2023Elektroniaaltojen kuljettama lämpö
22.05.2023Erikoismuotoiltuja kvanttipisteitä
19.05.2023Nanolankaverkko oppii ja muistaa
18.05.2023Kolmiulotteista valon muokkausta
17.05.2023Muunnettavia nanomittakaavan elektronisia laitteita
16.05.2023Atomeja lävistäen ja heitellen
15.05.2023Välikerrokset tehostavat perovskiittikennoja
13.05.2023Fotosynteesi puhtaan energian tuotantoon
12.05.2023Grafeenipohjaisia kvanttipiirejä atomien tarkkuudella
11.05.2023Kohti topologista kvanttilaskentaa
10.05.2023Keinoihot ja tekoäly
09.05.2023Kvanttikomposiitteja sähköisille ja optisille innovaatioille
08.05.2023Salakuuntelu vaikeutuu tai sitten ei
06.05.2023Voiko ET havaita meidät?
05.05.2023Kesytetty valo tarjoaa uusia mahdollisuuksia
04.05.2023Lihonneita kvantikissoja
03.05.2023Van der Waals:lla 2D-materiaaleista 3D-kiteiksi
02.05.2023Topologinen suprajohtavuus ilman suprajohteita
01.05.2023Kaksiulotteisuudella tehostaen
29.04.2023Suprajohteisia moottoriteitä
28.04.2023MEMS, piifotoniikka ja nestekidepisarat
27.04.2023Kvanttivalolähde sirulle ja skaalautuvuutta kvanttipilveen
26.04.2023Grafeenin kvanttipisteet magneettikenttäantureina
25.04.2023Kaksi täysin lomittunutta kudittia
24.04.2023Kurkistetaan transistorin sisälle
22.04.2023Orgaanista ja fluorensoivaa aurinkoenergiaa
21.04.2023Ei-vastavuoroista ja aikakiteistä metapintaa
20.04.2023Yhdestä fotonista neljä varauksenkantajaa
19.04.2023Uutta ferrosähköisyyttä ja magneettieristeen ohjausta
18.04.2023Tehokas lasermainen mikroaaltolähde
17.04.2023Magneettinen kvanttimateriaali ja meminduktori
14.04.2023Uusia topologisia ilmiöitä
13.04.2023Transistori biokemiallisille diagnostiikkasignaaleille
12.04.2023Nanolankoja rakennellen
11.04.2023Kvanttimateriaalien veistelyä
10.04.2023Atomien ja eksitonien twist
09.04.2023Kvanttimittausmenetelmä kasvihuonekaasuille
07.04.2023Ajan suhteen heijastuvia aaltoja
06.04.2023Atomiohuita metallikerroksia uudelle teknologialle
05.04.2023Edistysaskeleita magnoniikalle ja spintroniikalle
04.04.2023Loogisen kubitin elinikää ja virhesuhdetta parantaen
03.04.2023Mikrosiru yhdistää kaksi Nobel-palkittua tekniikkaa
31.03.2023Hiilikuitupaperia akkuihin
30.03.2023Antiferromagneettisesta ferromagneettiseen topologiseen eristeeseen
29.03.2023Tiedemiehet avaavat oven "kvanttivalon" manipulointiin
29.03.2023Elektrodynamiikan visualisointi nestemäsellä heliumilla
27.03.2023Uusi keksintö: Happi-ioni-akku
25.03.2023Synteesikaasua ja akkuvarausta auringonvalosta
24.03.2023Kubitit pistävät uuden spinin magnetismiin
23.03.2023Valon ja materiaalin yhdistäminen optimoi näytön kirkkauden
22.03.2023Kaksiulotteista piikarbidia ja perovskiittioksinitridia
21.03.2023Valoemissio ilman teoriaa

Näytä lisää »