Skaalautuva fotoninen lineaarinen vektorikone25.02.2026
Nykyisen fotonisen lineaarisen toiminnan dimensionaalisuus on kuitenkin rajallinen ja vaikea parantaa optisen matriisitoiminnan ja digitaali-analogiamuunnosten toteuttamiseen tarvittavien monimutkaisen säteiden vuorovaikutuksien vuoksi. Uudessa tiedeartikkelissa Tsinghuan yliopiston professori Yidong Huangin johtama tiedemiesryhmä ja heidän yhteistyökumppaninsa Pekingin yliopistosta, Berxel Photonics Company Ltd:stä ja Shenzhenin teknologiayliopistosta ovat ehdottaneet Suapan- eli helmitaulumaista arkkitehtuuria optiselle sisätulolle optisten matriisioperaatioiden sijaan. Aivan kuten integroidun piirin transistorit, tällaisen järjestelmän itsenäinen peruslaskentayksikkö sisältää vain yhden emitteri-detektoriparin, ja sitä voitaisiin skaalata fotonisen laskentapiirin muodostamiseksi. Kahden vektorin alkuainearvot koodataan valonlähettimien lähtöintensiteettiin ja fotodetektorien (PD) fotoreaktiivisuuteen upouudella bittikoodaus- ja analogiailmaisumenetelmällä ilman laajamittaisia ADC- tai DAC-matriiseja. PD:n fotovirta olisi verrannollinen valonintensiteetin ja fotoreaktiivisuuden kertolaskuun, ja sisätulon lopputulos voidaan saada laskemalla yhteen kaikki fotonivirrat. Koska kaikkien emitteri-detektoriparien etenevien valonsäteiden välillä ei ole vuorovaikutusta äärimmäinen skaalautuvuus voidaan saavuttaa yksinkertaisesti lisäämällä emitteri-detektoripareja ilman lisähäviöitä tai -virheitä, ja se on myös joustavasti uudelleenkonfiguroitavissa ja ohjelmoitavissa eri laskennallisia tehtäviä varten. Ehdotettu arkkitehtuuri on saanut inspiraationsa perinteisestä kiinalaisesta Suanpanista eli abakuksesta, ja sitä kutsutaan siksi fotoniseksi Suanpaniksi. Periaatetodistuksena arkkitehtuuri on toteutettu käyttämällä 8×8 pystysuoraa ontelopintaemissiolasermatriisia (VCSEL) ja 8×8 MoTe2 kaksiulotteista (2D) materiaalista valmistettua PD-matriisia. Kokeessa satunnaisvektorien sisätulon laskentatarkkuus voi olla jopa >98 % eri bittitarkkuuksilla (2-bittinen, 4-bittinen ja 8-bittinen) ja >95 % eri vektoriulotteisuuksilla (@4-bittinen tarkkuus). Lisäksi tällainen toteutus on onnistuneesti konfiguroitu uudelleen suorittamaan kaksi tyypillistä tekoälytehtävää, Ising-koneen ja tekoälyverkon (ANN). Tutkijat uskovat fotonisen Suanpanin pystyvän toimimaan perustavanlaatuisena lineaarisena vektorikoneena ja sillä on potentiaalia parantaa laskentatehoa tulevaisuuden erilaisissa tekoälysovelluksissa. Aiheesta aiemmin: Fotoninen tietojenkäsittely askeltaa kohti toteutumista |
Nanotekniikka on tulevaisuuden lupaus. Näillä sivuilla seurataan elektroniikkaa sekä tieto- ja sähkötekniikkaa sivuavia nanoteknisiä tiedeuutisia.

Tekoäly on tällä hetkellä aktiivinen aihe sekä tieteellisessä tutkimuksessa että kaupallisissa sovelluksissa ja jokapäiväisessä elämässä. Aiheen parissa korkean ulottuvuuden vektorien lineaariset operaatiot ovat perustavanlaatuisia ja hallitsevia.