Valon aaltoja pienimpiä valodiodeja

27.11.2025

ETH-Zurich-Maailman-pienimpien-valodiodien-valmistus-300-t.jpgETH Zürichin kemianinsinöörit ovat onnistuneet pienentämään orgaanisten valodiodien (OLED) kokoa useilla kertaluokilla.

"Tähän mennessä kehittämiemme pienimpien OLED-pikselien halkaisija on noin 100 nanometriä, mikä tarkoittaa, että ne ovat noin 50 kertaa pienempiä kuin nykytekniikka", selittää Jiwoo Oh, tohtoriopiskelija, joka työskentelee ETH:n professori Chih-Jen Shihin johtamassa nanomateriaalitekniikan tutkimusryhmässä.

Oh kehitti uusien nano-OLED-näyttöjen valmistusprosessin yhdessä postdoc Tommaso Marcaton kanssa. "Vain yhdessä vaiheessa maksimipikselitiheys on nyt noin 2500 kertaa suurempi kuin ennen", lisää Marcato.

Kehitetyt 100–200 nanometrin kokoiset pikselit muodostavat perustan erittäin tarkoille näytöille, jotka voivat esittää teräviä kuvia esimerkiksi silmää lähellä pidettävissä laseissa.

Valonlähteinä ne ovat nyt myös pienempiä kuin säteilevän valon aallonpituus (200–400 nm), mikä mahdollistaa valon suunnan ja polarisaation tarkan hallinnan.

Alustavien kokeiden aikana Shihin tiimi pystyi hyödyntämään tällaisia vuorovaikutuksia manipuloidakseen emittoidun valon suuntaa kohdennetusti. "Tulevaisuudessa on myös mahdollista niputtaa nano-OLED-matriisin valo yhteen suuntaan ja valjastaa se tehokkaiden minilasereiden rakentamiseen", Marcato odottaa.

Keraamisia kalvoja käyttäen tutkijat pystyivät tuottamaan noin 3 000 kertaa ohuempia nano-OLED-pikselien sijoittelumalleja kuin nykytekniikan metallimaskeilla. "Menetelmällämme on myös se etu, että se voidaan integroida suoraan tietokonesirujen tuotannon standardilitografiaprosesseihin", kuten Oh korostaa.

Uudet orgaaniset nanoledit avaavat ovia myös uusille teknologioille.

"Tavoitteenamme on yhdistää OLEDit siten, että voimme ohjata niitä erikseen", Shih kertoo. Tämä on välttämätöntä, jotta valopikselien välisten vuorovaikutusten täysi potentiaali voidaan hyödyntää. Muun muassa tarkasti ohjattavat nanopikselit voisivat avata oven vaiheistetun matriisioptiikan uusille sovelluksille, jotka voivat ohjata ja kohdistaa valoaaltoja elektronisesti.

1990-luvulla oletettiin, että vaiheistettu optiikka mahdollistaisi holografiset projektiot kaksiulotteisilta näytöiltä. Mutta Shih ajattelee jo askeleen eteenpäin: tulevaisuudessa vuorovaikutuksessa olevien OLED-näyttöjen ryhmät voitaisiin niputtaa metapikseleiksi ja sijoittaa tarkasti avaruuteen. "Tämä mahdollistaisi 3D-kuvien toteuttamisen katsojien ympärille", kemisti visioi tulevaisuuteen katsoen.

Aiheesta aiemmin

Maailman pienin pikseli

Oikein sinisiä ja ohuita ledejä

OLED-näyttöjen kehitysnäkymiä

 

16.12.2025Magneettisesti seostettuja kvanttipisteitä
15.12.2025Piisiru aivojen kaveriksi
15.12.2025Resepti atomisen ohuiden metallien vakauttamiseksi
15.12.2025Uutta puhtia superkondensaattoreille
13.12.2025Kestävämpää ja halvempaa vetyä
12.12.2025Täysdigitaalinen ratkaisu skaalautuvalle todennäköisyyslaskennalle
12.12.2025Kvanttivalon muotoilua tulevaisuuden teknologioille
12.12.2025Magnoniikkaa kolmanteen ulottuvuuteen
12.12.2025Lentävä mikrorobotti lentää kuin kimalainen
11.12.2025Hitaan valon alusta sirutason fotoniikkatekniikalle
11.12.2025Atomikytkimet tuovat molekyylielektroniikan lähemmäksi todellisuutta
10.12.2025Heksaattinen faasi
10.12.2025Kameleonttimainen nanomateriaali
10.12.2025Vedenkestävät ja kierrätettävät redox-aktiiviset MOFit akkuihin
09.12.2025Tinaperovskiittisille aurinkokennoille valoisia näkymiä
09.12.2025Musteita 2D-materiaalien tulostukseen
09.12.2025Topologian elektroninen kytkentä tarpeen mukaan
08.12.2025Magnetismin kytkentä antiferromagneeteissa
08.12.2025Kävelevää vettä ja jään sähköistä poistoa
07.12.2025Hiilimonoksidi tulee polttokennokatalyyttien siunaukseksi
06.12.2025Marsin ilmakehässä havaittiin sähköistä aktiivisuutta
05.12.2025Kvanttireleointi kvanttiteleportaatiolla
05.12.2025Kun kvanttikaasut kieltäytyvät noudattamasta sääntöjä
05.12.2025Tutkijat saavuttivat läpimurron kvanttisignaloinnissa
05.12.2025Timanttivirheitä pareittain
04.12.2025Transistoreita molekyylien ja puolijohteiden yhdistelmästä
04.12.2025Kun spin ja ääni esiintyvät rinnakkain
04.12.2025Kvanttisimulaatio: kollektiivisten ilmiöiden näkyvyyden parantaminen
03.12.2025Infrapunan näkeminen CMOS-kameroilla
03.12.2025Infrapunakuvausta ilman apuenergiaa
02.12.2025Peilikuvamolekyylit parantavat orgaanisten aurinkokennojen suorituskykyä
02.12.2025Orgaaniset ledit vaihtavat valon kätisyyttä sähköisesti
02.12.2025Uudenlaisia MOF-materiaaleja nanoelektroniikalle
02.12.2025Vihjeitä tulevaisuuden kvanttitietokoneille
01.12.2025Joustava näyttö joustavalla metallilla
01.12.2025TENG haastaa PENGin
29.11.2025Kasvit robottien hommiin
28.11.2025Optisesta kuidusta kvanttiverkon reititin
28.11.2025Tulevaisuutta muovaten
28.11.2025Nanotason jäähdytystä ionivirtauksella
28.11.2025Työ ja lämpö kvanttijärjestelmissä
27.11.2025Valon aaltoja pienimpiä valodiodeja
27.11.2025Aivojen kaltainen siru tulkitsee neuroyhteyksiä reaaliajassa
27.11.2025Kun elektronit muuttuvat ballistisiksi
26.11.2025Muovinen sähkömoottori
26.11.2025Spintroniikan kultastandardi
26.11.2025Dynaamista moiré-kerrosten kiertoa
25.11.2025Puhtaampaa valoa kuin kvanttipisteistä
25.11.2025Metapintoja 2D-materiaaleille
25.11.2025Rakenteellinen valo muuttuu älykkääksi
24.11.2025Majorana-hiukkasia omituisesta suprajohteesta
24.11.2025Läpimurto voisi ulottaa kvanttiyhteyksiä 2000 kilometriin
22.11.2025Jäteakuista 99 % puhdasta nikkeliä ja kobolttia
21.11.2025Pientä säätöä Faradayn ja Einsteinin teorioihin
21.11.2025Yhden fotonin kytkin voisi mahdollistaa fotonisen laskennan
21.11.2025Lomittumisen vaihto fotonien välisellä summataajuuden generoinnilla
21.11.2025Kolmoiskvanttipisteisten kubittien hallinta sinkkioksidissa
20.11.2025Grafeenin spinvirtojen sähköinen hallinta
20.11.2025Kiraalisia skyrmion-virtoja voidaan käyttää logiikkaan
20.11.2025ETRI-KAIST tutkijat tuovat QKDn liikkuviin laitteisiin
20.11.2025Parempia lyijyttömiä ferrosähköisiä
19.11.2025Itseohjautuva laboratorio ja höyrypinnoitus
19.11.2025Tiedettä kokeilujen sijaan Li-Ion akkujen suunnitteluun
19.11.2025Vetytoiminen protoakku
19.11.2025Aivottomia robotteja, jotka liikkuvat synkronoidusti
18.11.2025Perovskiittikerrosten atomit kohilleen
18.11.2025Kaksoisraon koe nyt myös äänellä
18.11.2025Kvanttisignaalien lähettäminen Maasta satelliittiin on mahdollista
17.11.2025Fononien tutkimus tuo uusia tapoja hallita materiaaleja
17.11.2025Tummat eksitonitilat esiin
17.11.2025Valon aiheuttama ei-vastavuoroinen magnetismi
15.11.2025Minikokoinen aaltokone avaa suuria tieteellisiä ovia
14.11.2025Valon nopeudella toimivaa tekoälyä
14.11.2025Ionista prosessointia biologisilla nanohuokosilla
14.11.2025Kilparataista muisti- ja logiikka-arkkitehtuuria
14.11.2025Aitoa ferrielektristä materiaalia löydetty
13.11.2025Metallisia nanoputkia
13.11.2025Ennätys: 50-kubittinen kvanttitietokone simuloituna supertietokoneella
13.11.2025Valo voi muokata atominohuita puolijohteita
13.11.2025Elävää metallia biologian ja elektroniikan välille
12.11.2025Verenkierrossa kulkevaa elektroniikkaa
12.11.2025Perovskiittisille aurinkokennoille pitkäaikainen vakaus
12.11.2025Uusi joustava valoa emittoiva materiaali
11.11.2025Vauhtia kvanttilaskentaan uudella transmon-kubitilla
11.11.2025Ei-tekninen portti kvanttitietokoneilla koodaamiseen
11.11.2025Viritettäviä eristeitä mikroaalloille
10.11.2025Polaritonit voisivat mullistaa infrapunailmaisimet
10.11.2025Metalinsseillä tehostetut infrapuna-anturit
10.11.2025Piilevä nollauspainike spineille ja kubiteille
08.11.2025Hiilineutraaleja datakeskuksia avaruuteen
07.11.2025Resistanssin kalibrointi mikrosirun memristorilla
07.11.2025Uusi korkean jännitteen kiintoaine-elektrolyytti
07.11.2025Uusia ilmiöitä topologisilla eristeillä
06.11.2025Nanomittakaavan lämpösähköisistä ilmiöistä
06.11.2025Tekoälyä bakteerien avulla
06.11.2025Itsekehittyvä tekoäly reaaliaikaiseen ennustamiseen
06.11.2025Kaksitoiminen heterorajapinta sinkki-ioniakuille
06.11.2025Lomittumisen kautta hajautettu kvanttianturi
05.11.2025Perovskiitit paljastavat ultranopean kvanttivalon
05.11.2025Uusia tapoja valon emittoimiseen

Näytä lisää »