Miten kvasihiukkaset vuorovaikuttavat kiinteissä aineissa
(22.10.2026) Nykypäivän piisiruihin perustuva tietokoneteknologia on hitaasti saavuttamassa fyysiset rajansa. Siksi tiedemiehet ympäri maailmaa etsivät uusia materiaaleja, jotka voivat korvata tai täydentää piiteknologiaa ja kuluttaa huomattavasti vähemmän sähköä.
Yhdistämällä erilaisia röntgentekniikoita Paul Scherrer Instituten (PSI) tutkimusryhmä on nyt pystynyt analysoimaan yksityiskohtaisesti erilaisten herätteiden – elektronisten, magneettisten ja hilaherätteiden – välisen nopean vuorovaikutuksen tällaisessa materiaalissa.
Tulevaisuuden tietokoneteknologia voisi olla paljon tehokkaampaa ja nopeampaa, jos onnistuisimme tehokkaasti hallitsemaan elektronin spinien nopeita liikkeitä kiinteissä aineissa. Tämä mahdollistaisi ultranopeiden logiikkakomponenttien, kuten transistoreiden, rakentamisen.
Uutta mahdollista tapaa kutsutaan spintroniikaksi. Se hyödyntää kollektiivisia spinvirityksiä eli magnoneita.
”Olemme nyt tutkineet näiden viritysten dynamiikkaa ja pystyneet samalla paljastamaan ennennäkemättömän yksityiskohtaisesti kaikki materiaalissa tapahtuvat tärkeät näkökohdat mikroskooppisella tasolla”, sanoo Hiroki Ueda, joka johti projektia Paul Scherrer -instituutissa.
Tähän asti on ollut mahdollista tutkia eri puolia siitä, miten tällaiset spin-aallot käyttäytyvät materiaalissa. Yhtenäisen kuvan saaminen ei kuitenkaan ollut mahdollista, koska erilaiset analyyttiset tekniikat pystyivät kuvaamaan vain osan mikroskooppisista ilmiöistä kerrallaan. ”Olemme erityisen kiinnostuneita eri viritysten välisestä suhteesta materiaalissa”, Ueda selittää.
Näissä tuloksissa on mielenkiintoista se, että magnonien elinikä on hyvin pitkä ennen kuin ne muuntuvat fononeiksi. Romaguera toteaa: "Ottaen huomioon magnetismin ja kuparioksidin hilan välisen voimakkaan kytkennän, olimme yllättyneitä siitä, kuinka kauan syntyneiltä magnoneilta kestää siirtää energiansa hilaan."
Magnonien suhteellisen pitkä elinikä voisi siten antaa riittävästi aikaa loogisten operaatioiden suorittamiseen ja ohjaamiseen. "Magnonien ja fononien liikemäärän ja energia-arvojen välillä on hyvin erilaiset suhteet", Ueda selittää. "Tämä moduloi tehokkuutta, jolla magnonit voivat siirtää energiansa hilaan, mikä johtaa magnonien pitkään elinikään ja antaa meille tärkeää tietämystä siitä, miten käyttää erityisesti suunniteltuja materiaaleja magnonien eliniän säätämiseen halutulla tavalla."
”Mittauksemme ovat pitkälti yhdenmukaisia teoreettisten laskelmien kanssa”, Ueda selittää. Tämä osoittaa, että taustalla olevat teoriat ymmärretään hyvin, vaikka niitä onkin mukautettava kunkin materiaalin rakenteisiin. Vaikka tämä on edelleen perustutkimusta, se tuo tulevaisuuden elektroniikan – spintroniikan – yhden tärkeän askeleen lähemmäksi käytännön sovelluksia
Aiheesta aiemmin:
Ruista ranteeseen
Pellolle jouduttuaan ohrahitusen elektroni jä odottelemaan, josko pellolle tulisi uusia tuttavuuksia.
Suprajohtavutta pala kerrallaan
Suprajohtavuudelta odotetaan paljon ja se onkin tieteilijöiden monenlaisen tutkimuksen kohteena. Mullistavia löytöjä ei viime aikoina ole tehty mutta monet pienemmät yksityiskohtaiset ilmiöt vievät aihetta eteenpäin.
Aiemmat uutiset
|
Puunjalostusteollisuuden sivutuotteesta hiilinanokuituja natriumioniakuille (22.10.2026)
|
|
Optiset skyrmionit voivat ohjata magneettisia skyrmionja (21.10.2026)
|
|
Tutkia kvanttimateriaalin muutoksia reaaliajassa (21.10.2026)
|
|
Delfiinimäistä kaikuluotausta venyvällä materiaalilla (21.10.2026)
|
|
Yksittäisen 2D-kiteen muuttaminen transistoriksi (20.10.2026)
|
|
Transistori hallitsee, milloin salattua tietoa voidaan lukea (20.10.2026)
|
|
Tilapäinen sula parantaa perovskiitteja (20.10.2026)
|
|
Valon ja äänen vahva kytkentä optisessa kuidussa (19.10.2026)
|
|
Uusi menetelmä tuottaa fotoneja, jotka ovat käytännössä erottamattomia (19.10.2026)
|
|
Potentiaalia mukana kulkeville atomikelloille (19.10.2026)
|
