Miten kvasihiukkaset vuorovaikuttavat kiinteissä aineissa

(22.10.2026) Nykypäivän piisiruihin perustuva tietokoneteknologia on hitaasti saavuttamassa fyysiset rajansa. Siksi tiedemiehet ympäri maailmaa etsivät uusia materiaaleja, jotka voivat korvata tai täydentää piiteknologiaa ja kuluttaa huomattavasti vähemmän sähköä.

Yhdistämällä erilaisia röntgentekniikoita Paul Scherrer Instituten (PSI) tutkimusryhmä on nyt pystynyt analysoimaan yksityiskohtaisesti erilaisten herätteiden – elektronisten, magneettisten ja hilaherätteiden – välisen nopean vuorovaikutuksen tällaisessa materiaalissa.

Tulevaisuuden tietokoneteknologia voisi olla paljon tehokkaampaa ja nopeampaa, jos onnistuisimme tehokkaasti hallitsemaan elektronin spinien nopeita liikkeitä kiinteissä aineissa. Tämä mahdollistaisi ultranopeiden logiikkakomponenttien, kuten transistoreiden, rakentamisen.

Uutta mahdollista tapaa kutsutaan spintroniikaksi. Se hyödyntää kollektiivisia spinvirityksiä eli magnoneita.

”Olemme nyt tutkineet näiden viritysten dynamiikkaa ja pystyneet samalla paljastamaan ennennäkemättömän yksityiskohtaisesti kaikki materiaalissa tapahtuvat tärkeät näkökohdat mikroskooppisella tasolla”, sanoo Hiroki Ueda, joka johti projektia Paul Scherrer -instituutissa.

Tähän asti on ollut mahdollista tutkia eri puolia siitä, miten tällaiset spin-aallot käyttäytyvät materiaalissa. Yhtenäisen kuvan saaminen ei kuitenkaan ollut mahdollista, koska erilaiset analyyttiset tekniikat pystyivät kuvaamaan vain osan mikroskooppisista ilmiöistä kerrallaan. ”Olemme erityisen kiinnostuneita eri viritysten välisestä suhteesta materiaalissa”, Ueda selittää.

Näissä tuloksissa on mielenkiintoista se, että magnonien elinikä on hyvin pitkä ennen kuin ne muuntuvat fononeiksi. Romaguera toteaa: "Ottaen huomioon magnetismin ja kuparioksidin hilan välisen voimakkaan kytkennän, olimme yllättyneitä siitä, kuinka kauan syntyneiltä magnoneilta kestää siirtää energiansa hilaan."

Magnonien suhteellisen pitkä elinikä voisi siten antaa riittävästi aikaa loogisten operaatioiden suorittamiseen ja ohjaamiseen. "Magnonien ja fononien liikemäärän ja energia-arvojen välillä on hyvin erilaiset suhteet", Ueda selittää. "Tämä moduloi tehokkuutta, jolla magnonit voivat siirtää energiansa hilaan, mikä johtaa magnonien pitkään elinikään ja antaa meille tärkeää tietämystä siitä, miten käyttää erityisesti suunniteltuja materiaaleja magnonien eliniän säätämiseen halutulla tavalla."

”Mittauksemme ovat pitkälti yhdenmukaisia teoreettisten laskelmien kanssa”, Ueda selittää. Tämä osoittaa, että taustalla olevat teoriat ymmärretään hyvin, vaikka niitä onkin mukautettava kunkin materiaalin rakenteisiin. Vaikka tämä on edelleen perustutkimusta, se tuo tulevaisuuden elektroniikan – spintroniikan – yhden tärkeän askeleen lähemmäksi käytännön sovelluksia

Aiheesta aiemmin:

Kvanttimateriaalilla läpimurto spintroniikkaan

Tulevaisuutta muovaten

Elektronispinien kaksoismomentti vauhdittaa spintroniikkaa

Ruista ranteeseen

Pellolle jouduttuaan ohrahitusen elektroni jä odottelemaan, josko pellolle tulisi uusia tuttavuuksia.

Suprajohtavutta pala kerrallaan

Suprajohtavuudelta odotetaan paljon ja se onkin tieteilijöiden monenlaisen tutkimuksen kohteena. Mullistavia löytöjä ei viime aikoina ole tehty mutta monet pienemmät yksityiskohtaiset ilmiöt vievät aihetta eteenpäin.


Aiemmat uutiset

Puunjalostusteollisuuden sivutuotteesta hiilinanokuituja natriumioniakuille (22.10.2026)
Limerickin yliopiston (UL) tutkijoiden johtama uusi tutkimus on tunnistanut uusiutuvan puuteollisuuden sivutuotteesta uuden akkumateriaalin, joka voisi auttaa vähentämään..

Optiset skyrmionit voivat ohjata magneettisia skyrmionja (21.10.2026)
Japanilaisen Wasedan yliopiston sovelletun fysiikan laitoksen professori Masahito Mochizukin ja postdoc-tutkijan Lan Bon, johtama tutkimusryhmä yritti täyttää magneettisten..

Tutkia kvanttimateriaalin muutoksia reaaliajassa (21.10.2026)
Faasimuutokset, joissa materiaalin muodostavat elektronit ja atomit järjestäytyvät yhdessä uuteen olomuotoon, synnyttävät monia kvanttimateriaalien mielenkiintoisia..

Delfiinimäistä kaikuluotausta venyvällä materiaalilla (21.10.2026)
Sungkyunkwanin yliopiston (SKKU) professori Nae-Eung Leen johtama tutkimusryhmä on kehittänyt uuden materiaalin, joka voi venyä kuin kumi ja samalla tuottaa sähköä..

Yksittäisen 2D-kiteen muuttaminen transistoriksi (20.10.2026)
Institute for Basic Sciencen (IBS) alaisuudessa toimivan Van der Waalsin kvanttikiinteiden keskuksen johtajan JO Moon-Hon johtama tutkimusryhmä on nyt osoittanut..

Transistori hallitsee, milloin salattua tietoa voidaan lukea (20.10.2026)
Joidenkin tietojen, kuten koekysymysten tai tarjoushintojen, on pysyttävä lukukelvottomina sovittuun ajankohtaan asti, vaikka ne olisi jo toimitettu. KAIST:n tutkijat..

Tilapäinen sula parantaa perovskiitteja (20.10.2026)
Kalifornian San Diego yliopiston tutkijoiden johtama tiimi on kehittänyt uuden tavan tehdä perovskiittisista aurinkokennoista tehokkaampia ja kestävämpiä. Luomalla..

Valon ja äänen vahva kytkentä optisessa kuidussa (19.10.2026)
Tutkijat ovat ensimmäistä kertaa saavuttaneet vahvan kytkennän valon ja pitkäikäisten akustisten värähtelyjen välillä optisessa kuidussa. Optisia kuituja käytetään..

Uusi menetelmä tuottaa fotoneja, jotka ovat käytännössä erottamattomia (19.10.2026)
Paderbornin, Baselin, ja Ruhrin yliopistojen tutkijat ovat tehneet tiiviissä yhteistyössä merkittävän läpimurron kvanttitieteen alalla. Äskettäin julkaistussa artikkelissaan..

Potentiaalia mukana kulkeville atomikelloille (19.10.2026)
Valon taajuuden mittaamiseen käytettyä vakiotyökalua kutsutaan optiseksi taajuuskammaksi. Se tuottaa sateenkaaren, jossa on eri valotaajuuksia, jotka kaikki ovat..