Kohti tehokkaampaa kvanttilaskentaa17.11.2021
"Tämä on tärkeä askel eteenpäin – se on ensimmäinen baryonien simulointi kvanttitietokoneella koskaan", IQC:n tiedekunnan jäsen Christine Muschik hehkuttaa. "Sen sijaan, että hiukkaset murskattaisiin kiihdyttimessä, kvanttitietokone saattaa jonain päivänä antaa meille mahdollisuuden simuloida näitä vuorovaikutuksia, joita käytämme tutkiessamme maailmankaikkeuden alkuperää ja paljon muuta." Yhdessä Yorkin yliopiston Randy Lewisin kanssa Muschikin IQC:n tiimi kehitti resurssitehokkaan kvanttialgoritmin, jonka avulla he pystyivät simuloimaan järjestelmää yksinkertaisen ei-Abelin mittariteorian puitteissa IBM:n pilvikvanttitietokoneella, jonka parina oli klassinen tietokone. "Näissä tuloksissa meille on jännittävää, että teoriasta voidaan tehdä paljon monimutkaisempi", sanoi Jinglei Zhang, IQC:n ja Waterloon yliopiston fysiikan ja tähtitieteen tutkijatohtori. "Voimme harkita aineen simulointia suuremmilla tiheyksillä, mikä on klassisten tietokoneiden kykyjen ulottumattomissa." IBM puolestaan esittää kvanttilaskennan kentälle uutta kvanttimetriikkaa, joka on nimetty Circuit Layer Operations Per Second. Jatkossa hekin käyttävät myös jo tuttuja kubittimäärää ja Quantum Volumea (QV). Yhtiön mukaan uusi mittari tuo käytännöllisyyttä kvanttilaskentaan kuvauksella piirikerrosoperaatioista sekunnissa (CLOPS) eli keskittyy siihen, kuinka paljon työtä kvanttilaskentajärjestelmät voivat tehdä tietyssä ajassa. IBM arvioi alan tekniikan todellisen työmäärän sisältävän kvantti/klassisen vuorovaikutuksen eli täysi ohjelma kutsuu kvanttiprosessorin kiihdyttimeksi tiettyihin tehtäviin tai algoritmi esittää useita kutsuja kvanttiprosessorille. Tähän liittyy myös ajonaikainen järjestelmä, joka mahdollistaa tehokkaan kvantti/klassisen välisen viestinnän. IBM on siten upottanut myös tämän ajonaikaisen vuorovaikutuksen ehdotukseensa CLOPS-vertailuarvoksi. Tällä hetkellä yhtiön nopeimmat järjestelmät saattavat ajaa jopa 1 400 piirikerroksen operaatiota sekunnissa.
Aiheesta aiemmin: Kvanttisimulointia topologisista eristeistä |
23.09.2023 | Kvanttipotentiaalin vapauttaminen monipuolisilla kvanttitiloilla |
21.09.2023 | Terahertsiaaltoja helpommin |
20.09.2023 | Espoosta voi ostaa kvanttitietokoneen |
19.09.2023 | Kvanttianturien tarkkuutta voi edelleen parantaa |
18.09.2023 | Kaksiulotteisia fettejä piikiekolle |
16.09.2023 | Grafeenia, vihreää energiaa ja materiaaleja |
15.09.2023 | Infrapunavaloa kvanttipisteistä |
14.09.2023 | Kohti täydellisiä optisia resonaattoreita |
13.09.2023 | Pidemmän kantaman vedenalaista viestintää |
12.09.2023 | Pisara-akku tasoittaa tietä biointegroinnille |
Siirry arkistoon » |