Ketterin koskaan rakennettu robotti

07.06.2017

Berkeley-Dexnet-robotti-300.jpgTarttua epäsäännöllisen muotoisiin kohteisiin, joita ihmiset poimivat päivittäin on hankala tehtävä roboteille.

Berkeley Labin robottirakentajat ovat kehittäneet niin näppäräsormisen robotin, joka voi poimia ja siirtää reaalimaailman kohteita 99 prosentin onnistumisprosentilla.

DexNet 2,0:ksi nimetty robotti saavutti tarkan kätevyytensä syväoppimisella. Tutkijat kokosivat laajan tietokannan kolmiulotteisia muotoja – yhteensä 6,7 miljoonaa datapistettä – jota neuroverkko käytti oppimaan poimia ja siirtää epäsäännöllisen muotoisia esineitä.

Neuroverkko on yhdistetty 3D-anturointiin ja robotin käsivarteen. Kun objekti on sijoitettu DexNet 2,0:n eteen se nopeasti tutkii muodon ja valitsee tarttumiskohdan jolla onnistuneesti poimia ja liikuttaa kohdetta 99 prosenttia ajasta.

Kahdeksan vuotta sitten MIT:ssä julkistettiin anturitekniikka, jossa käytetään fyysistä kosketusta saada aikaan yksityiskohtainen 3D-kartta kohteen pinnasta.

Nyt näitä GelSight-antureita käyttäen kaksi MIT:n tutkijaryhmää on antanut roboteille suuremman herkkyyden ja kätevyyden. GelSight-anturi on tutkijoiden mukaan tietyllä tapaa vaatimattoman teknologian ratkaisu vaikeaan ongelmaan.

GelSight-anturi selvittää geelipalan yhden maalatun pinnan kosketuksen sekä vastapuolen värivalojen ja kameran avulla kohteen 3D-muotoja.

Ensimmäisessä työssä robotti tunnistaa koskettamiensa pintojen kovuutta vähän samaan tapaan kuin ihminenkin eli sormenpäässä tapahtuvan muutoksen perusteella.

Toinen ryhmä keskittyi konenäköön, jota autonominen robotti tyypillisesti käyttää manipuloidakseen esineitä ympäristössään. Konenäkö tarjoaa robotille tarkkaa tietoa objektin sijainnista mutta kohteeseen tarttuminen on paljon vaikeampaa.

Yleensä tällaisen lähestymistavan haaste on sovittaa yhteen visiojärjestelmän tuottama data tuntoanturin tuottamaan dataan. Koska GelSight itsessään on kamerapohjainen, sen data on paljon helpompi integroida visuaaliseen dataan kuin muiden tuntoantureiden dataan.

19.01.2018Virran suunnan vaihto valolla
18.01.2018Kvanttitekniikkaa viestintään ja anturointiin merivesissä
17.01.2018Atomistoreita ja memristoreita
15.01.2018Magneettinen monopoli havaittu
12.01.2018Kubitteja kuluttajille?
11.01.2018Nanomateriaaleja polttokennojen katodeille
10.01.2018Elektronien kvanttivalssi
08.01.2018Postimerkkimäinen suojaustunniste
05.01.2018Uusia materiaaleja elektroniikalle
04.01.2018Suprajohtavuutta ja topologiaa

Siirry arkistoon »