Perovskiittien älykalvoja ja itsekorjautuvutta

12.01.2023

Minnesota-smart-Karlstad-korjautuvia-materiaaleja-250-t.jpgMinnesotan yliopiston johtama tutkijaryhmä on kehittänyt uuden menetelmän ohuiden perovskiittioksidisten puolijohteisten kalvojen valmistamiseksi.

Ne ovat luokka "älykkäitä" materiaaleja, joilla on ainutlaatuisia ominaisuuksia, jotka voivat muuttua vasteena ärsykkeisiin, kuten valoon, magneettikenttään tai sähkökenttään.

Löytö antaa tutkijoille mahdollisuuden hyödyntää näitä ominaisuuksia ja jopa yhdistää niitä muihin esiin nouseviin nanomittakaavaisiin materiaaleihin tehdäkseen parempia laitteita, kuten antureita, älykkäitä tekstiilejä ja joustavaa elektroniikkaa.

"Olemme luoneet prosessin, jossa voimme tehdä vapaasti seisovan kalvon käytännöllisesti katsoen mistä tahansa oksidimateriaalista, kuoria sen ja sitten siirtää sen mihin tahansa kiinnostavaan kohteeseen", kertoo professori Bharat Jalan.

Vapaasti seisovien kalvojen valmistaminen "älykkäistä" oksidimateriaaleista on haastavaa, koska atomit ovat sitoutuneet kaikissa kolmessa ulottuvuudessa.

Uusi menetelmä on merkittävä virstanpylväs synteesitieteessä, Jalan kehuu. "Ja meillä on nyt tapa valmistaa näitä monimutkaisia oksidikalvoja automaattisella stoikiometrisellä ohjauksella. Kukaan ei ole pystynyt siihen aiemmin."

Perovskiittiset aurinkokennot heikkenevät auringonvalossa, mikä heikentää niiden suorituskykyä ajan myötä.

Uusi tutkimusprojekti Karlstadin yliopiston sekä Negevin Ben-Gurionin yliopiston ja Weizmann Institute of Sciencen kanssa tutkii, kuinka tällaiset aurinkokennot voisivat toipua ja korjata itsensä yöllä.

Metallihalogenidiperovskiitti on puolijohteiden luokka, jolla on itsekorjauskyky. Niitä voidaan käyttää erittäin tehokkaissa aurinkokennoissa ja ledeissä. Yksi israelilaisista tutkimusryhmistä on osoittanut, että auringonvalossa hajoavat metallihalogenidiperovskiittiset aurinkokennot voivat palauttaa tehokkuutensa yöllä, kun on pimeää.

Toinen israelilainen tutkimusryhmä altisti lyijypohjaisten metallihalogenidiperovskiittien yksittäiskiteitä tehokkaille lasereille, mikä sai ne menettämään kykynsä hehkua. Sitten tutkijat havaitsivat, että materiaali sai fotoluminesenssinsa takaisin toivuttuaan jonkin aikaa pimeässä.

Vaikka nämä kaksi havaintoa näyttävät liittyvän toisiinsa, emme vielä tiedä, mikä potentiaalinen suhde on näiden kahden ilmiön välillä tai miten se toimii.

Yhteistyössä toimivat tutkimusryhmät käyttävät hajoamattomia analyyttisiä menetelmiä selvittääkseen, mitkä materiaalissa olevat sidokset muuttuvat hajoamis- ja korjausprosesseissa. He myös tutkivat, mitä vaikutuksia näillä muutoksilla on materiaalin elektronisiin ominaisuuksiin.

Aiheista aiemmin:

Perovskiitti sopii memristoriin ja transistoriin

Elektronien tanssia, lomittumista ja jäätiköitä

Kestävämpiä ja ohuempia aurinkokennoja
23.02.2024Uusi resepti kvanttisimuloinnille
22.02.2024Li-ion-johteita uuden suunnan kestäville akuille
21.02.2024Uusi laji magnetismia
20.02.2024Hyppivät atomit muistavat missä ne ovat olleet
19.02.2024Puolipallon muoto aurinkokennoon
17.02.2024Perovskiittiä vihreän vedyn tuotantoon
16.02.2024Fotoniikan nanovalmistusta printterillä
15.02.2024Neuromorfisia näkösensoreita
14.02.20242D-materiaaleista heterorakenteita
13.02.2024Magneettisten supervoimien vapauttaminen
12.02.2024Kvanttiedulla liikkuva maali
10.02.2024Antureita ympäristöhaittojen seurantaan
09.02.2024Kohti kvantti-internetiä ja kvanttiviestintää
08.02.2024Tehokkaita röntgensäteitä ja ultraviolettivaloa
07.02.2024Kubitti, jossa on sisäänrakennettu virheenkorjaus
06.02.2024Laskentaa valoaalloilla
05.02.20243D-tulostettu elektroninen iho ja näyttö
03.02.2024Läpimurto kvanttipisteisissä aurinkokennoissa
02.02.2024Äänikäyttöiset anturit säästävät miljoonia paristoja
01.02.2024Energiankeruuta ja kuvantamista samanaikaisesti
31.01.2024Pitkään kestäviä grafeenin laaksotiloja kubiteille
30.01.2024Pinoa neuroverkkojärjestelmiä rakennelohkoista
29.01.2024Vihreiden ledien tehokkuus paremmaksi
27.01.2024Ultranopea vetyvuodon anturi
26.01.2024Uusi ehdokas yleismuistiksi
25.01.2024Teollisesti valmistettava kvanttimuisti
24.01.2024Ensimmäinen topologinen kvanttipiiri
23.01.2024Grafeenista vihdoin toiminnallinen puolijohde
23.01.2024Lämpösähköä esineiden Internetille
20.01.2024Polttokenno toimii maaperässä ikuisesti
19.01.2024Tutkijat loivat loogisen kvanttiprosessorin
18.01.2024Kvanttilomittuminen ja topologia ovat erottamattomia
17.01.2024Tutkimus tasoittaa tietä paremmille metalliakuille
16.01.2024Ihmisen kuulojärjestelmä mallina yksijohtimiselle anturiryhmälle
15.01.2024Todennäköisyyspohjaisia tietokoneita ja tekoälyä
13.01.2024Valo välittää dataa sata kertaa nopeammin kuin Wi-Fi
12.01.2024More than Moore -konsepti
11.01.2024Korkeamman lämpötilan suprajohteiden kytkentää
10.01.2024Hiili tehostaa 2D-elektroniikkaa
09.01.2024Stokastista synkronia salaukseen ja neuroneille
08.01.2024Polymeeristä syntyy katalyyttikide
06.01.2024Kuupölystä aurinkokennoja
05.01.2024Kvanttipisteisiä aurinkosähkökennoja
04.01.2024Plasmoneita ja tekoälyä terahertsitutkimuksiin
03.01.2024Vetyä ja polymeeriä akkuihin
02.01.2024Aivomainen transistori jäljittelee ihmisen älykkyyttä
01.01.2024Yhdistetty "kilparata" mahdollistaa uuden optisen laitteen
29.12.2023Liukuvaa ferrosähköisyyttä ja timantteja
28.12.2023Magneto-optista materiaalia pii-integrointiin
27.12.2023Kvanttipisteanturi ei tarvitse ulkoista teholähdettä
22.12.2023Sähköistävä parannus kuparin johtavuuteen
21.12.2023Yksittäisestä 2D-materiaalista suprajohtava liitos
20.12.2023Nanoresonaattorit avaavat tietä kvanttiverkoille
19.12.2023Metapinta-antenni 6G:lle ja meta-atomeja
18.12.2023Atomintarkkaa 2D-materiaalien integrointia
16.12.2023Kvanttiakuissa rikotaan kausaliteetti
15.12.2023Hierarkkinen generatiivinen mallinnus autonomisille roboteille
14.12.2023Uusi näkemys moniarvoisten akkujen suunnitteluun
13.12.2023Optisella langattomalla ei ehkä enää ole esteitä.
13.12.2023Fyysikot kvanttilomittavat yksittäisiä molekyylejä
12.12.2023Edullista tribosähköä ja aurinkokenno puumateriaalista
08.12.20232D-materiaaleista 3D-elektroniikkaa tekoälylaitteistoihin
07.12.2023Fotonikomponentteja RF-signaalin käsittelyyn
06.12.2023Elektromagnoniikasta uusi tiedonkäsittelyn alusta
05.12.2023Uusi alusta kvantti-informaation käsittelyyn
04.12.2023Lämpöä voidaan käyttää laskentaan
01.12.2023Askel biologian ja mikroelektroniikan integroinnille
30.11.2023Josephson-liitosten käyttö supravirran ohjaamiseen
29.11.2023Mikrotekniikkaa ja molekyylikemiaa aurinkokennoille
28.11.2023Materiaalien kehittelyä koneoppisella
27.11.2023Kaksiulotteisia magneetteja tietotekniikalle
25.11.2023Uusi jäähdytysmekanismi jääkaapeille ja jäähdytyslaitteille
24.11.2023Vangita elektroneja 3D-kiteeseen
23.11.2023Pikofotoniikan synty: Kohti aikakidemateriaaleja
22.11.2023Veden ja ilman välinen akustinen viestintä
21.11.2023Uusia kubittiratkaisuja
20.11.2023Erittäin nopeat laserit erittäin pienillä siruilla
18.11.2023Grafeenia, fotosynteesiä ja tekoälyä vihreään energiantuotantoon
17.11.2023Parempaa energiatehokkuutta tietojenkäsittelyyn
16.11.2023Kommunikointia tyhjyyden kanssa
15.11.2023Metamolekyylisen metamateriaalin valmistus
14.11.2023Läpi ahtaankin raon
13.11.2023Outo magneettinen materiaali voi tehdä laskennasta energiatehokasta
11.11.2023Sähköä molekyylien ja ionien tasolta
11.11.2023Neuroverkkoja optisesti ja kvanttihybridinä
09.11.2023Viisi kerrosta grafeenia
08.11.2023Lämmönsiirron hallintaa transistorilla
07.11.2023Metamateriaali yhdistää katkenneet hermot
06.11.2023Valoa valolla ohjaten
04.11.2023Hiilidioksidia polttoaineeksi tehokkaasti
03.11.20233D-tulostustekniikkaa kvanttiantureille
03.11.2023Magnetismia ei-magneettisissa materiaaleissa
02.11.2023Energiatehokas tekoälysiru
01.11.2023Ferrosähköisyyttä piin kanssa ja yhdellä alkuaineella
31.10.2023Magneettisten aaltojen hallinta suprajohteilla
30.10.2023Vakautta ja tehokkuutta perovskiittiaurinkokennoille
28.10.20233D-tulostettu reaktorisydän aurinkopolttoaineille
27.10.2023Tekoälyä kolmiulotteisella datalla
26.10.2023Kvantti-ilmiön sähköinen ohjaus
25.10.2023Verkkoliitäntä kvanttitietokoneille ja radiospektrin kattava ilmaisin

Näytä lisää »