Yksi atomikerros kultaa ja molekyylikorjaaja

20.04.2024

Linkoping-atomin-paksuista-kultaa-250-t.jpgLinköpingin yliopiston tutkijat ovat ensimmäisinä onnistuneet luomaan kultalevyjä, jotka ovat vain yhden atomikerroksen paksuisia. Materiaalia on kutsuttu (goldene) kultaiseksi.

Tiedemiehet ovat pitkään yrittäneet valmistaa yhden atomin paksuisia kultalevyjä, mutta epäonnistuneet, koska metallilla on taipumus paakkuuntua yhteen. Mutta Linköpingin yliopiston tutkijat ovat nyt onnistuneet japanilaisten seppien käyttämän sata vuotta vanhan menetelmän ansiosta.

”Jos teet materiaalista erittäin ohutta, tapahtuu jotain poikkeuksellista – kuten grafeenin kanssa. Sama tapahtuu kullan kanssa. Kuten tiedätte, kulta on yleensä metallia, mutta jos se on vain yhden atomikerroksen paksuinen, kullasta voi tulla puolijohde", sanoo Linköpingin yliopiston materiaalisuunnitteluosaston tutkija Shun Kashiwaya.

Goldenen uudet ominaisuudet johtuvat siitä, että kullassa on kaksiulotteisena kaksi vapaata sidosta. Tämän ansiosta tulevaisuuden sovelluksia voisivat olla hiilidioksidin muuntaminen, vetyä tuottava katalyysi, lisäarvokemikaalien valikoiva tuotanto, vedyn tuotanto, vedenpuhdistus, viestintä ja paljon muuta.

Lisäksi nykyisin sovelluksissa käytettävän kullan määrää voidaan vähentää huomattavasti.

Seuraava askel LiU:n tutkijoille on selvittää, onko mahdollista tehdä samoin muiden jalometallien kanssa ja tunnistaa uusia tulevaisuuden sovelluksia.

Manchesterin yliopiston tutkijat ovat puolestaan kehitelleet molekyylilaitteen, joka ohjaa useiden pienten molekyylien vapautumista voiman avulla.

Tämä lajissaan ensimmäisen molekyylilaite voi mullistaa lääketieteen ja materiaalitekniikan. Se luo potentiaalia kohdennetuille lääkkeiden annolle sekä itseparantumisen ja itsekorjaaville älykkäille materiaaleille. Esimerkiksi naarmu puhelimen näytössä.

Löytö käyttää uutta tekniikkaa, jossa käytetään rotaksaanina tunnettua toisiinsa lukittuja molekyylejä.

”Voimat ovat luonteeltaan kaikkialla ja niillä on keskeinen rooli eri prosesseissa. Tavoitteenamme oli hyödyntää näitä voimia transformatiivisiin sovelluksiin, erityisesti materiaalien kestävyyteen ja lääkkeiden toimittamiseen.

"Vaikka tämä on vain todiste konseptista, uskomme, että rotaksaaniin perustuva lähestymistapamme sisältää valtavan potentiaalin kauaskantoisissa sovelluksissa - olemme todella merkittävien edistysaskelten partaalla terveydenhuollon ja tekniikan alalla." Kommentoi saavutusta Guillaume De Bo, orgaanisen kemian professori Manchesterin yliopistosta.

Aiheista aiemmin:

Kvanttimateriaalien veistelyä

Molekyylirobotti ja lego-hiukkasia

 

02.05.2024Äänivärähtelyihin perustuva kvanttimuisti
01.05.2024Joustava ja tehokas DC-muunnin kestävän energian mikroverkkoihin
30.04.2024Valo reagoi magneettikenttään kuin elektroni
29.04.2024Valoa tehokkaammin ja valolla tunnustellen
27.04.2024Aivojen kaltainen tietokone vedellä ja suolalla
26.04.2024Uudenlaisia kondensaattoreita ja keloja
25.04.2024Kvanttielektroniikka grafeenien avulla
24.04.2024Akku ja superkonkka yhteen soppii
23.04.2024Kaareva datalinkki esteitä ohittamaan
22.04.2024Kvanttimateriaali lupaa uutta puhtia aurinkokennoille
21.04.2024Läpimurto lupaa turvallista kvanttilaskentaa kotona
20.04.2024Yksi atomikerros kultaa ja molekyylikorjaaja
19.04.2024Uusia ja yllättäviä topologiota
18.04.2024Kvanttivalo syntyy renkaassa ja lähtee kiertueelle
17.04.2024Fononit ja magnonit kaveraavat
16.04.2024E-nenälle ihmisen tasoinen hajuaisti
15.04.2024Valo valtaa alaa magnetismissa
13.04.2024Nanorakenteilla energiaa haihtuvasta vedestä
12.04.2024Bolometrit kubitteja mittaamaan
11.04.2024Kudottavia ohuita puolijohdekuituja
10.04.20242D-antenni tehostaa hiilinanoputkien valontuottoa
09.04.2024Lisää tiedonsiirtokapasiteettia langattomaan viestintään
08.04.2024Korkealaatuisia mikroaaltosignaaleja fotonisirulta
05.04.2024Kahden konstin grafeeni
04.04.2024Kohti utopistisia verkkoja
03.04.2024Lehtipihan hyönteinen inspiroi näkymättömyysrakenteita
02.04.2024Aivojen inspiroima langaton anturijärjestelmä
01.04.2024Uusi energiatehokas mikroelektroninen rakenne
29.03.2024Harppaus kohti valon nopeita tietokoneita
28.03.2024Kertakäyttöiset tekoälyanturit terveyden seurantaan
27.03.2024Kvantti-interferenssi ja transistori
26.03.2024Robotti tarttuu lihanpalaan ja keskustelee kaverinsa kanssa
25.03.2024Piin kanssa yhteensopivia magneettisia pyörteitä
23.03.2024Kaksitoiminen katalyytti tekee sen halvemmalla
22.03.2024Hiilinanoputket käyttöön
21.03.2024Fotonisirut valtaavat alaa
21.03.2024Uusi 2D-materiaalien maailma on avautumassa
19.03.2024Suprajohteet auttavat tietokoneita "muistamaan"
18.03.2024Kvanttimateriaalitutkimuksen uudet työkalut
16.03.2024Räjähtämätön vedyntuotantomenetelmä
15.03.2024Kvanttitietokoneita atomeihin perustuen
14.03.2024Elektronit vedessä ja särkyneinä
13.03.2024Sateenvarjo atomeille
12.03.2024Magnetismilla energiatehokasta laskentaa
11.03.2024Molekyylielekroniikan johteita ja kytkimiä
09.03.2024Elektroniikkaromusta kultaa edullisesti
09.03.2024Jännitystä aurinkoenergian keräämiseen
07.03.2024Kolmas ulottuvuus langattoman prosessoinnille
06.03.2024Mikroaaltoinen fotoniikkasiru nopeaan signaalinkäsittelyyn
05.03.2024Palonkestävä natriumakku
04.03.2024Polymeeripohjaiset viritettävät optiset komponentit
01.03.2024Tulevaisuuden kubitti luotiin kvanttiprosessoriin
28.02.2024Fotonien napakymppi ja tehokas ylösmuunnos
27.02.2024Elektroneja murto-osina grafeenissa
26.02.2024Elektronin ja fononin vuorovaikutuksen mysteeri
24.02.2024Entistä tehokkaampia aurinkokennoja
23.02.2024Uusi resepti kvanttisimuloinnille
22.02.2024Li-ion-johteita uuden suunnan kestäville akuille
21.02.2024Uusi laji magnetismia
20.02.2024Hyppivät atomit muistavat missä ne ovat olleet
19.02.2024Puolipallon muoto aurinkokennoon
17.02.2024Perovskiittiä vihreän vedyn tuotantoon
16.02.2024Fotoniikan nanovalmistusta printterillä
15.02.2024Neuromorfisia näkösensoreita
14.02.20242D-materiaaleista heterorakenteita
13.02.2024Magneettisten supervoimien vapauttaminen
12.02.2024Kvanttiedulla liikkuva maali
10.02.2024Antureita ympäristöhaittojen seurantaan
09.02.2024Kohti kvantti-internetiä ja kvanttiviestintää
08.02.2024Tehokkaita röntgensäteitä ja ultraviolettivaloa
07.02.2024Kubitti, jossa on sisäänrakennettu virheenkorjaus
06.02.2024Laskentaa valoaalloilla
05.02.20243D-tulostettu elektroninen iho ja näyttö
03.02.2024Läpimurto kvanttipisteisissä aurinkokennoissa
02.02.2024Äänikäyttöiset anturit säästävät miljoonia paristoja
01.02.2024Energiankeruuta ja kuvantamista samanaikaisesti
31.01.2024Pitkään kestäviä grafeenin laaksotiloja kubiteille
30.01.2024Pinoa neuroverkkojärjestelmiä rakennelohkoista
29.01.2024Vihreiden ledien tehokkuus paremmaksi
27.01.2024Ultranopea vetyvuodon anturi
26.01.2024Uusi ehdokas yleismuistiksi
25.01.2024Teollisesti valmistettava kvanttimuisti
24.01.2024Ensimmäinen topologinen kvanttipiiri
23.01.2024Grafeenista vihdoin toiminnallinen puolijohde
23.01.2024Lämpösähköä esineiden Internetille
20.01.2024Polttokenno toimii maaperässä ikuisesti
19.01.2024Tutkijat loivat loogisen kvanttiprosessorin
18.01.2024Kvanttilomittuminen ja topologia ovat erottamattomia
17.01.2024Tutkimus tasoittaa tietä paremmille metalliakuille
16.01.2024Ihmisen kuulojärjestelmä mallina yksijohtimiselle anturiryhmälle
15.01.2024Todennäköisyyspohjaisia tietokoneita ja tekoälyä
13.01.2024Valo välittää dataa sata kertaa nopeammin kuin Wi-Fi
12.01.2024More than Moore -konsepti
11.01.2024Korkeamman lämpötilan suprajohteiden kytkentää
10.01.2024Hiili tehostaa 2D-elektroniikkaa
09.01.2024Stokastista synkronia salaukseen ja neuroneille
08.01.2024Polymeeristä syntyy katalyyttikide
06.01.2024Kuupölystä aurinkokennoja
05.01.2024Kvanttipisteisiä aurinkosähkökennoja
04.01.2024Plasmoneita ja tekoälyä terahertsitutkimuksiin

Näytä lisää »