Uusia topologisia ilmiöitä

14.04.2023

Cambridge-uusi-topologinen-faasi-500-t.pngÄskettäin havaittiin, että sellaisissa 2D-materiaaleissa, kuten heksagonaalinen boorinitridi (hBN), jotka ovat vähemmän symmetrisiä kuin grafeeni, ilmenee ferrosähköisyyttä, kun yksi kerros liukuu toisen päälle ja rikkoo symmetrian.

Kun 2D-materiaaleja kierretään suhteessa toisiinsa, ne muodostavat interferenssikuvion, joka tunnetaan nimellä moiré superhila, joka voi muuttaa rakenteen fysikaalisia ominaisuuksia radikaalisti. Kun hBN:tä ja vastaavia materiaaleja kierretään, eri pinoamisalueet polarisoituvat, mikä johtaa säännölliseen polaaristen alueiden verkostoon, jonka myös on osoitettu johtavan ferrosähköisyyteen.

Uusimmassa tutkimuksessa Cambridgen Cavendish Laboratoryn ja Liègen yliopiston tutkijat ovat havainneet, että näissä polaarialueissa on muutakin: ne ovat luonnostaan topologisia ja muodostavat objekteja, jotka tunnetaan meroneina ja antimeroneina.

"Kierrettyjen järjestelmien polarisaatio osoittaa tason ulkopuoliseen suuntaan, eli kerroksiin nähden pystysuoraan", sanoi ensimmäinen kirjoittaja tri Daniel Bennett.

"Havaitsimme, että liukumisen tai kiertymisen aiheuttama symmetrian rikkoutuminen johtaa myös tason sisäiseen polarisaatioon, joka on samanlainen kuin tason ulkopuolinen polarisaatio. Tason sisäinen polarisaatio muodostaa kauniin vektorikentän ja sen muodon määrää kokonaan kerrosten symmetria."

Tason sisäisen polarisaation löytö osoittaa, että kierrettyjen 2D-järjestelmien sähköiset ominaisuudet ovat paljon monimutkaisempia kuin aiemmin on ajateltu. Vielä tärkeämpää on, että yhdistämällä polarisaation sekä tason sisäiset että tason ulkopuoliset osat, tiimi keksi, että näiden kierrettyjen kaksoiskerrosten polarisaatio on topologisesti ei-triviaali.

"Jokaisella alueella polarisaatiokenttä kiertyy puoli kierrosta muodostaen topologisen objektin, joka tunnetaan nimellä meron (puoli skyrmion), sanoo tohtori Robert-Jan Slager. "Kierretyn kerroksen läpi muodostuu vankka meronien ja antimeronien verkosto."

"Fysiikassa useimmat asiat voidaan ymmärtää energialla", sanoo Bennett.

Topologisia faaseja ja topologisia ominaisuuksia eivät kuitenkaan määritä minimaalinen energia, vaan järjestelmän erilaiset symmetriat. Järjestelmän fysikaaliset ominaisuudet, kuten sen sähkö- tai magneettikentät, voivat muodostaa monimutkaisia rakenteita, jotka kiertyvät tai sitovat itsensä solmuihin, koska ne ovat symmetrian pakottamia.

"Näiden solmujen purkamisen energiakustannukset ovat erittäin korkeat, joten nämä rakenteet ovat lopulta melko kestäviä", Slager sanoo. "Mahdollisuus luoda, tuhota ja hallita näitä topologisia objekteja on erittäin houkuttelevaa esimerkiksi topologisen kvanttilaskennan alalla."

Tätä varten tutkijoiden tulevaisuuden tavoitteina on kehittää parempi ymmärrys topologisesta polarisaatiosta sekä kehittää konseptitodistus laitteelle, jossa heidän löytämiään polaarisia meroneja/antitimeroneja voidaan hallita tai johtaa jännittäviin uusiin fysikaalisiin ilmiöihin.

Aiheesta aiemmin:

Erittäin viritettäviä komposiittimateriaaleja

Uusia ominaisuuksia moiré-superhiloissa
02.06.2023Skyrmioneja ohjaavia transistoreita
01.06.2023Uusia materiaaleja akuille ja lämpösähköisille
31.05.2023Fotonisiru ilman litografiaa
30.05.2023Kohti trionipohjaisia optisia laitteita
29.05.2023Uusia muistiratkaisuja spineillä ja pyörteillä
27.05.2023Nopeita mikrorobotteja ihmiskehoon
26.05.2023Sähköä ohuesta ilmasta 24/7
25.05.2023Kvanttista vai ei
24.05.2023Uusia näkemyksiä suprajohtavuuden tutkimuksiin
23.05.2023Elektroniaaltojen kuljettama lämpö
22.05.2023Erikoismuotoiltuja kvanttipisteitä
19.05.2023Nanolankaverkko oppii ja muistaa
18.05.2023Kolmiulotteista valon muokkausta
17.05.2023Muunnettavia nanomittakaavan elektronisia laitteita
16.05.2023Atomeja lävistäen ja heitellen
15.05.2023Välikerrokset tehostavat perovskiittikennoja
13.05.2023Fotosynteesi puhtaan energian tuotantoon
12.05.2023Grafeenipohjaisia kvanttipiirejä atomien tarkkuudella
11.05.2023Kohti topologista kvanttilaskentaa
10.05.2023Keinoihot ja tekoäly
09.05.2023Kvanttikomposiitteja sähköisille ja optisille innovaatioille
08.05.2023Salakuuntelu vaikeutuu tai sitten ei
06.05.2023Voiko ET havaita meidät?
05.05.2023Kesytetty valo tarjoaa uusia mahdollisuuksia
04.05.2023Lihonneita kvantikissoja
03.05.2023Van der Waals:lla 2D-materiaaleista 3D-kiteiksi
02.05.2023Topologinen suprajohtavuus ilman suprajohteita
01.05.2023Kaksiulotteisuudella tehostaen
29.04.2023Suprajohteisia moottoriteitä
28.04.2023MEMS, piifotoniikka ja nestekidepisarat
27.04.2023Kvanttivalolähde sirulle ja skaalautuvuutta kvanttipilveen
26.04.2023Grafeenin kvanttipisteet magneettikenttäantureina
25.04.2023Kaksi täysin lomittunutta kudittia
24.04.2023Kurkistetaan transistorin sisälle
22.04.2023Orgaanista ja fluorensoivaa aurinkoenergiaa
21.04.2023Ei-vastavuoroista ja aikakiteistä metapintaa
20.04.2023Yhdestä fotonista neljä varauksenkantajaa
19.04.2023Uutta ferrosähköisyyttä ja magneettieristeen ohjausta
18.04.2023Tehokas lasermainen mikroaaltolähde
17.04.2023Magneettinen kvanttimateriaali ja meminduktori
14.04.2023Uusia topologisia ilmiöitä
13.04.2023Transistori biokemiallisille diagnostiikkasignaaleille
12.04.2023Nanolankoja rakennellen
11.04.2023Kvanttimateriaalien veistelyä
10.04.2023Atomien ja eksitonien twist
09.04.2023Kvanttimittausmenetelmä kasvihuonekaasuille
07.04.2023Ajan suhteen heijastuvia aaltoja
06.04.2023Atomiohuita metallikerroksia uudelle teknologialle
05.04.2023Edistysaskeleita magnoniikalle ja spintroniikalle
04.04.2023Loogisen kubitin elinikää ja virhesuhdetta parantaen
03.04.2023Mikrosiru yhdistää kaksi Nobel-palkittua tekniikkaa
31.03.2023Hiilikuitupaperia akkuihin
30.03.2023Antiferromagneettisesta ferromagneettiseen topologiseen eristeeseen
29.03.2023Tiedemiehet avaavat oven "kvanttivalon" manipulointiin
29.03.2023Elektrodynamiikan visualisointi nestemäsellä heliumilla
27.03.2023Uusi keksintö: Happi-ioni-akku
25.03.2023Synteesikaasua ja akkuvarausta auringonvalosta
24.03.2023Kubitit pistävät uuden spinin magnetismiin
23.03.2023Valon ja materiaalin yhdistäminen optimoi näytön kirkkauden
22.03.2023Kaksiulotteista piikarbidia ja perovskiittioksinitridia
21.03.2023Valoemissio ilman teoriaa
20.03.2023Aurinkokennoa rullalta rullalle
18.03.2023Sähköisesti ohjattua passiivista säteilyjäähdytystä
17.03.2023Ferrosähköinen HEMT-transistori
16.03.2023Yhden fotonin emittereitä piille
15.03.2023Fononit, kvanttipiste ja grafeeni
14.03.2023Kestomagneettisuutta tuottaen
13.03.2023Aivoissa valmistuvat elektrodit
12.03.2023Hiilinanoputki kvanttibittien kodiksi
09.03.2023Ionit kuriin perovskiittisissa aurinkokennoissa
08.03.2023Käsialakuvion ennätysmäistä tunnistusta
07.03.2023Suprajohdekubitteja kolmessa ulottuvuudessa
06.03.2023Kevyempiä ja pehmeämpiä ja robotteja
04.03.2023Ihmisen aivosoluilla toimiva tietokone?
03.03.2023Metapinnoilla kohti 6G:tä
02.03.2023Pietsosähköakustiikalla kevyempää RF-tekniikkaa
01.03.2023Molekyylielektroniikan airueita
28.02.2023Antureita mikrobien nanolangoista
27.02.2023Neljän elektronin litium-ilma akku
24.02.2023Uusia eväitä kubiteille
23.02.2023Lämmönhallintaa karheille pinnoille
22.02.2023Erittäin lupaavia elektrolyyttiehdokkaita
21.02.2023Mekaanisesti mukautuva antenni
20.02.2023Litimumniobaattia piin kaveriksi
18.02.2023Merkittäviä läpimurtoja perovskiiteissä
17.02.2023Skyrmionit lukevat käsialaa
16.02.2023Kubitteja laaksoissa, flip-floppina ja perovskiitissä
15.02.2023Monipuolinen ferrosähköisyys
14.02.2023Strukturoidun valon vääristymättömiä muotoja
13.02.2023Topologinen akustinen aaltoputki
10.02.2023Kvanttitietokoneen ionikubitit siirtyvät hienosti
09.02.2023Lämpöä siirtävä kvasihiukkanen
08.02.2023Pehmusteella tehostettua perovskiittia
07.02.2023Ledit pinoon tarkasti
06.02.2023Suurta energian keruuta pienestä liikkeestä
04.02.2023Älykäs piilolinssi ja vauvanvaippa
03.02.2023Kvanttisimulointia analogisesti ja koneoppimisella
02.02.2023Sähköisesti kytkettävää kidesymmetriaa ja suprajohtavuutta
01.02.2023Pystysuuntainen sähkökemiallinen transistori
31.01.2023Matematiikkaa valon nopeudella

Näytä lisää »