Pietsosähköisiä minidrooneja ja gepardeja24.02.2025
Kalifornian San Diegon yliopiston ja CEA-Letin tutkijat ovat kehittäneet uuden itseään ylläpitävän piirikokoonpanon, joka sisältää miniatyrisoidut kiintoaineakut, joissa yhdistyvät korkea energiatiheys ja erittäin kevyt rakenne. Useimmat mikrorobotit käyttävät liikkumiseen pietsosähköisiä mikrotoimielimiä. Ne tarvitsevat kuitenkin korkeita jännitteitä kun nykyakuista saadaan vain 4 volttia. Jännitteen nostaminen vaatii tilaa vieviä ja painoa kasvattavia keloja tai kondensaattoreita. Nyt tutkijat siirtyivät pois perinteisistä pienistä akuista entistä pienempiin akkuihin, joita voidaan ohjata sarjaan tai rinnakkain. Vaihto sarja- ja rinnakkaiskokoonpanojen välillä tapahtuu kymmenissä millisekunneissa ilman passiivisten lisäkomponenttien painoa. Järjestelmä vie tehokkuutta edelleen askeleen syvemmälle sisällyttämällä siihen myös energian talteenoton. Tämä on mahdollista kiintoaineakkujen uudelleenlatauksella ja mikrotoimilaitteen kyvyllä toimia kondensaattorina. Pietsotoimilaite latautuu korkeaan jännitteeseen kun se aktivoidaan, minkä jälkeen se purkaa energiaa takaisin akkuihin vaiheittaisen prosessin kautta. Kuten varausvaiheessa, uudelleen lataus tapahtuu adiabaattisesti eli ilman lämmönsiirtoa tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Käyttämällä 18 pientä akkuyksikköä järjestelmä tuotti jopa 56,1 volttia toimiessaan yhtäjaksoisesti yli 50 tuntia. Koko järjestelmä painoi vain Kiinalaisen Northeastern-yliopiston tutkijat kehittivät äskettäin uuden bionisen robotin. Se on saanut inspiraationsa gepardin juoksutavasta ja sen rakenne hyödyntää H-muotoista pietsosähköistä tekniikkaa. Pietsosähköinen seisovan aallon periaatteeseen perustuva robotti toteuttaa lineaarista liikettä ja kääntöliikkeitä jännite-eron ajomenetelmällä. Tutkijoiden kehittämässä robotissa on kolme pietsosähköistä tankoa. Emuloidakseen gepardien juoksua robotti hyödyntää pietsosähköisten jalkatankojen taivutusvärähtelyjä, jotka liikuttavat sen neljää jalkaa määräajoin. Kolmas tanko ohjaa kehon taivutusta kääntymisessä. Suorituskykytestin tulokset osoittavat sen maksiminopeudeksi 67 mm/s viritysjännitteellä 320 V ja kantavuudeksi Aiheesta aiemmin: Lintujen inspiroima drooni voi hypätä lentoon |
Nanotekniikka on tulevaisuuden lupaus. Näillä sivuilla seurataan elektroniikkaa sekä tieto- ja sähkötekniikkaa sivuavia nanoteknisiä tiedeuutisia.

Esimerkiksi romahtaneen rakennuksen sisään sujahtavat mikrodroonit tarvitsevat kevyen mutta vahvan teholähteen.