Pienten lentäjien lennonhallintaa

14.01.2023

Wash-Penn-Toyota-hyonteis-akuton-lentolaite-250-t.jpgWashingtonin yliopiston tutkijat ovat äskettäin kehittäneet lennonohjaus- ja tuulentunnistusjärjestelmän, joka voisi auttaa ratkaisemaan hyönteisten kokoisten lentävien robottien vakausongelman ja mahdollistaa vihdoinkin hyttysen kokoisten robottien vakaan lennon.

Pienimmät lentävät robottihyönteiset eivät voi kantaa milligrammoja painavaa anturipakettia lentonsa vakauttamiseen. Siten piistä mikrokoneistetut gyroskoopit ovat liian raskaita niille.

Nyt tutkijat ovat osoittaneet, että kiihtyvyysanturi on kenties kätevin tapa vakauttaa lentoa samalla kun se täyttää lentävän robotin äärimmäiset koon, nopeuden, painon ja tehon rajoitukset, vaikka se pienenee vain muutamaan milligrammaan.

Kun lentolaitteen mittakaava pienenee, skaalausfysiikka sanelee, että aerodynaamisen vastuksen suhde massaan kasvaa. Tämä vähentää kohinan vaikutusta kiihtyvyysmittariin ilmanopeuden mittauksessa.

Tutkijat osoittivat simuloinnilla ja 30 grammaisen robotin avulla, että kaupallisen 2 milligramman kiihtyvyysanturi pystyy periaatteessa vakauttamaan 10 milligrammaisen robotin huolimatta itse anturin vahvasta kohinasta.

Biologian inspiroima lähestymistapamme, joka on validoitu pienellä lentävällä helikopterilla, vastaa hedelmäkärpäseen verrattavissa olevaan tuulenpuuskiin ja se on riittävän pieni ja tehokas 10 riisinjyvän verran painavalle lentävälle lentolaitteelle.

Penn Staten tukijat ovat puolestaan havainneet, että hedelmäkärpäset voivat nopeasti kompensoida katastrofaaliset siipivammat, säilyttäen vakautensa vaikka menettäisivät jopa 40 % siivestään. Tämä havainto voisi olla hyödyllinen lentävin robottien suunnittelussa, jotka kohtaavat samanlaisen haasteen.

"Havaitsimme, että kärpäset kompensoivat vammojaan heilauttamalla vahingoittunutta siipeä kovemmin ja vähentämällä terveen siiven nopeutta", sanoo vastaava kirjoittaja Jean-Michel Mongeau. "Ne saavuttavat tämän moduloimalla signaaleja hermostossaan, jolloin he voivat hienosäätää lentoaan loukkaantumisen jälkeen."

Tutkijoiden työ viittaa siihen, että hedelmäkärpäset, joissa on vain 200 000 hermosolua verrattuna ihmisen 100 miljardiin, käyttävät kehittynyttä, joustavaa motoriikan ohjausjärjestelmää, jonka avulla ne voivat sopeutua ja selviytyä vamman jälkeen.

Yhä monimutkaisemmissa ympäristöissä insinöörit joutuvat suunnittelemaan robotteja, jotka voivat mukautua nopeasti vikoihin tai onnettomuuksiin.

"Lentävät hyönteiset voivat inspiroida räpyttelevien robottien ja droonien suunnittelua, jotka voivat reagoida älykkäästi fyysisiin vaurioihin ja ylläpitää toimintaa", sanoi toinen kirjoittaja Wael Salem. "Esimerkiksi sellaisen droonen suunnittelu, joka pystyy kompensoimaan rikkoutuneen moottorin lennon aikana, tai jalkarobotin, joka voi luottaa muihin jalkoihinsa, kun yksi luovuttaa."

Aiheista aiemmin:

Hyönteismäistä keveyttä ja laskentakykyä

Hedelmäkärpäsen digitaalinen kaksonen

25.03.2023Synteesikaasua ja akkuvarausta auringonvalosta
24.03.2023Kubitit pistävät uuden spinin magnetismiin
23.03.2023Valon ja materiaalin yhdistäminen optimoi näytön kirkkauden
22.03.2023Kaksiulotteista piikarbidia ja perovskiittioksinitridia
21.03.2023Valoemissio ilman teoriaa
20.03.2023Aurinkokennoa rullalta rullalle
18.03.2023Sähköisesti ohjattua passiivista säteilyjäähdytystä
17.03.2023Ferrosähköinen HEMT-transistori
16.03.2023Yhden fotonin emittereitä piille
15.03.2023Fononit, kvanttipiste ja grafeeni
14.03.2023Kestomagneettisuutta tuottaen
13.03.2023Aivoissa valmistuvat elektrodit
12.03.2023Hiilinanoputki kvanttibittien kodiksi
09.03.2023Ionit kuriin perovskiittisissa aurinkokennoissa
08.03.2023Käsialakuvion ennätysmäistä tunnistusta
07.03.2023Suprajohdekubitteja kolmessa ulottuvuudessa
06.03.2023Kevyempiä ja pehmeämpiä ja robotteja
04.03.2023Ihmisen aivosoluilla toimiva tietokone?
03.03.2023Metapinnoilla kohti 6G:tä
02.03.2023Pietsosähköakustiikalla kevyempää RF-tekniikkaa
01.03.2023Uudenlaisia ratkaisuja pienen koon tehokäyttöihin
01.03.2023Molekyylielektroniikan airueita
28.02.2023Antureita mikrobien nanolangoista
27.02.2023Neljän elektronin litium-ilma akku
24.02.2023Uusia eväitä kubiteille
23.02.2023Lämmönhallintaa karheille pinnoille
22.02.2023Erittäin lupaavia elektrolyyttiehdokkaita
21.02.2023Mekaanisesti mukautuva antenni
20.02.2023Litimumniobaattia piin kaveriksi
18.02.2023Merkittäviä läpimurtoja perovskiiteissä
17.02.2023Perovskiittiä vihreän vedyn tuotantoon
17.02.2023Skyrmionit lukevat käsialaa
16.02.2023Kubitteja laaksoissa, flip-floppina ja perovskiitissä
15.02.2023Monipuolinen ferrosähköisyys
14.02.2023Strukturoidun valon vääristymättömiä muotoja
13.02.2023Topologinen akustinen aaltoputki
10.02.2023Kvanttitietokoneen ionikubitit siirtyvät hienosti
09.02.2023Lämpöä siirtävä kvasihiukkanen
08.02.2023Pehmusteella tehostettua perovskiittia
07.02.2023Ledit pinoon tarkasti
06.02.2023Suurta energian keruuta pienestä liikkeestä
04.02.2023Älykäs piilolinssi ja vauvanvaippa
03.02.2023Kvanttisimulointia analogisesti ja koneoppimisella
02.02.2023Sähköisesti kytkettävää kidesymmetriaa ja suprajohtavuutta
01.02.2023Pystysuuntainen sähkökemiallinen transistori
31.01.2023Matematiikkaa valon nopeudella
30.01.2023Monikäyttöinen kaksiulotteinen
28.01.2023Aaltoputkia ilmaan ja salamalle
27.01.2023Edistystä suprajohteisissa kubiteissa
26.01.2023Pienempiä ja halvempia virtausakkuja
25.01.2023Kaksiulotteisia kiekkoalustoille
24.01.2023Virstanpylväs valotoimiselle elektroniikalle
23.01.2023Topologiaa optiseen kuituun
23.01.2023Riittävätkö alkuaineet
21.01.2023Hengittävä superkondensaattori
20.01.2023Terahertsinen langaton linkki
19.01.2023Elektroninen silta kaksiulotteisissa
18.01.2023Kosmiset säteet salausmenetelmänä
17.01.2023Spinit hallintaan miljardin kubitin sirulla
16.01.2023Ihmiskeho auttaa hukkaenergian keräämistä
15.01.2023Rele grafeenista
14.01.2023Pienten lentäjien lennonhallintaa
13.01.2023Tehokkaita sirukokoisia näkyvän valon lasereita
12.01.2023Perovskiittien älykalvoja ja itsekorjautuvutta
11.01.2023Moduuli kvantti-informaation siirrolle
10.01.2023Litium-rikki akut askeleen lähempänä
09.01.2023Aktiivinen pikselianturi
07.01.2023Halpaa ja kestävää vetyä aurinkovoimalla
06.01.2023Uusia näkymiä infrapunan alueilla
05.01.2023Symmetrian voimalla uusia kvanttitekniikoita
04.01.2023Lämpöä voidaan käyttää laskentaan
04.01.2023Valolla käskyttävä sydämentahdistin
03.01.2023Kohti puolijohteisia kvanttitietoverkkoja
02.01.2023Vuorovaikutuksettomia mittauksia
30.12.2022Kestävämpiä ja ohuempia aurinkokennoja
29.12.2022Kaksiulotteista ferrimagnetismia grafeeniin
28.12.2022Syvästi oppinut atomien kokoaja
27.12.2022Neljäs ulottuvuus 3D-tulostukseen
23.12.2022Uusia vahvoja perusteita grafeenielektroniikalle
22.12.2022Mikropallopari muuttaa mikroaallot valoksi
21.12.2022Hiilinanoputkia ja atomeja energian varastoinnille
20.12.2022Monipuolistuvat transistorit
19.12.2022Tekoäly pakkaa ja 3D-tulostettu dekooderi purkaa
17.12.2022Vihreää vetyä ja eteeniä
16.12.2022Sirulle sopiva laserisolaattori
15.12.2022Romuelektroniikan kulta lääkkeitä katalysoimaan
14.12.2022Logiikkaa optiselle laskennalle
13.12.2022Kvanttivalon värin muuttaminen sirulla
12.12.2022Demonit ja timantit avuksi
09.12.2022Grafeenin avulla "transistori" suprajohtavuudelle
08.12.2022Pietsosähköä halliten ja tehostaen
07.12.2022Neljä ulottuvuutta kvanttiviestintään
06.12.2022Akkuelektrodeita kehittäen
05.12.2022Uusi konsepti aurinkokennoille
02.12.2022Monitoimiset metapintojen antennit
01.12.2022Paremmilla transistoreilla vai peräti ilman
30.11.2022Kasvihuonekaasu CO2 akun komponentiksi
29.11.2022Kuitua kvanttiviestinnälle
28.11.2022Älykkäästi reagoivaa materiaalia
25.11.2022Aikalinssi tuottaa ultranopeita pulsseja

Näytä lisää »