Molekyylielektroniikan airueita

01.03.2023

Regensburg-kvanttisia-molekyylipiireja-250-t.jpgKaksiulotteisena materiaalina MoS2 on erinomainen puolijohde. Joten ei ole yllättävää, että tieteiskirjailijat ovat jo vuosia spekuloineet molekyylipiireistä, fiktiivisistä MoS2:sta rakennetuista tietokonepiireistä.

Regensburgin yliopiston tutkijoilla on monen vuoden kokemus hiilinanoputkista, putkimaisista makromolekyyleistä, jotka on valmistettu pelkästään hiiliatomeista.

"Oli ilmeistä keskittyä seuraavassa askeleessa myös MoS2:een ja sen kiehtoviin ominaisuuksiin", sanoo tohtori Andreas K. Hüttel. Yhteistyössä professori Maja Remškarin kanssa tutkimusryhmä aloitti MoS2-nanoputkiin perustuvien kvanttirakenteiden kehittämisen".

"On käynyt ilmi, että MoS2 tuottaa kvanttirajoituksia eli erillisiä elektronisia tiloja, joita tarvitaan kubiteille ja kvanttitietokoneille. Erillistilat ovat kuitenkin erittäin vaikeasti tavoitettavissa sirulla olevilla litteillä hiutaleilla. Siksi olemmekin kiinnostuneita näistä eksoottisista nanoputkista. Putket voidaan kasvattaa puhtaina ja suorina halkaisijaltaan jopa 20 nm – ja ne antavat siten automaattisesti tarvitsemasi pienet rakennekoot".

Alkuun haasteena oli saada aikaan hyvät metallikontaktit. Hyödylliset metallit, joilla on alhainen kosketusresistanssi, reagoivat yleensä MoS2-pinnan kanssa ja tuhoavat sen kiderakenteen. Tämä vaikeus on yksi tärkeimmistä syistä, miksi tästä materiaalista ei vielä ole monia piiriratkaisuja.

Vismuntti puolimetallin avulla tutkijat saivat aikaan kontaktirakenteita, jotka pysyvät sähköisesti läpinäkyvinä jopa matalalla lämpötila-alueella ja jotka jättävät molybdeenidisulfidin rikkoutumattomaksi.

Myös rakenteiden koot tulivat välittömästi esille. Toistaiseksi käytännön syistä olemme käyttäneet melko suuria nanoputkia ja nanonauhoja. Voimme kuitenkin osoittaa, että alle 0,1 K lämpötiloissakin, virta kulkee sirurakenteissamme erillisten kvanttitilojen läpi – ja se on iso askel kohti ohjattavia varaus-, spin- tai jopa laaksokubitteja MoS2:ssa, toteavat tutkijat.

Regensburg-Tokio-fullereeni-kytkin-200-t.jpgKansainvälinen tutkijaryhmä on osoittanut transistorimaisen kytkimen joka on valmistettu yhdestä fullereeni -molekyylistä.

Tarkkaan viritetyn laserpulssin avulla tutkijat pystyvät käyttämään fullereenia vaihtamaan saapuvan elektronin polkua ennustettavalla tavalla. Tutkijat uskovat voivansa saavuttaa kytkentänopeuden, joka on miljoona kertaa nopeampi kuin klassisella transistorilla.

Lisäksi laserin voisi virittää vaihtamaan fullereenimolekyyliä vaihtamaan useilla tavoilla samaan aikaan, jolloin siinä olisi useita mikroskooppisia transistoreita yhdessä molekyylissä. Tällöin pieni fullereenikytkimien verkosto suorittaisi laskennallisia tehtäviä mahdollisesti paljon nopeammin kuin perinteiset mikrosirut.

Aiheesta aiemmin:

Molekyylit tarjoavat satakertaisen muistin

Molekyylielektroniikan toimintoja kvantti-interferenssillä
25.03.2023Synteesikaasua ja akkuvarausta auringonvalosta
24.03.2023Kubitit pistävät uuden spinin magnetismiin
23.03.2023Valon ja materiaalin yhdistäminen optimoi näytön kirkkauden
22.03.2023Kaksiulotteista piikarbidia ja perovskiittioksinitridia
21.03.2023Valoemissio ilman teoriaa
20.03.2023Aurinkokennoa rullalta rullalle
18.03.2023Sähköisesti ohjattua passiivista säteilyjäähdytystä
17.03.2023Ferrosähköinen HEMT-transistori
16.03.2023Yhden fotonin emittereitä piille
15.03.2023Fononit, kvanttipiste ja grafeeni
14.03.2023Kestomagneettisuutta tuottaen
13.03.2023Aivoissa valmistuvat elektrodit
12.03.2023Hiilinanoputki kvanttibittien kodiksi
09.03.2023Ionit kuriin perovskiittisissa aurinkokennoissa
08.03.2023Käsialakuvion ennätysmäistä tunnistusta
07.03.2023Suprajohdekubitteja kolmessa ulottuvuudessa
06.03.2023Kevyempiä ja pehmeämpiä ja robotteja
04.03.2023Ihmisen aivosoluilla toimiva tietokone?
03.03.2023Metapinnoilla kohti 6G:tä
02.03.2023Pietsosähköakustiikalla kevyempää RF-tekniikkaa
01.03.2023Uudenlaisia ratkaisuja pienen koon tehokäyttöihin
01.03.2023Molekyylielektroniikan airueita
28.02.2023Antureita mikrobien nanolangoista
27.02.2023Neljän elektronin litium-ilma akku
24.02.2023Uusia eväitä kubiteille
23.02.2023Lämmönhallintaa karheille pinnoille
22.02.2023Erittäin lupaavia elektrolyyttiehdokkaita
21.02.2023Mekaanisesti mukautuva antenni
20.02.2023Litimumniobaattia piin kaveriksi
18.02.2023Merkittäviä läpimurtoja perovskiiteissä
17.02.2023Perovskiittiä vihreän vedyn tuotantoon
17.02.2023Skyrmionit lukevat käsialaa
16.02.2023Kubitteja laaksoissa, flip-floppina ja perovskiitissä
15.02.2023Monipuolinen ferrosähköisyys
14.02.2023Strukturoidun valon vääristymättömiä muotoja
13.02.2023Topologinen akustinen aaltoputki
10.02.2023Kvanttitietokoneen ionikubitit siirtyvät hienosti
09.02.2023Lämpöä siirtävä kvasihiukkanen
08.02.2023Pehmusteella tehostettua perovskiittia
07.02.2023Ledit pinoon tarkasti
06.02.2023Suurta energian keruuta pienestä liikkeestä
04.02.2023Älykäs piilolinssi ja vauvanvaippa
03.02.2023Kvanttisimulointia analogisesti ja koneoppimisella
02.02.2023Sähköisesti kytkettävää kidesymmetriaa ja suprajohtavuutta
01.02.2023Pystysuuntainen sähkökemiallinen transistori
31.01.2023Matematiikkaa valon nopeudella
30.01.2023Monikäyttöinen kaksiulotteinen
28.01.2023Aaltoputkia ilmaan ja salamalle
27.01.2023Edistystä suprajohteisissa kubiteissa
26.01.2023Pienempiä ja halvempia virtausakkuja
25.01.2023Kaksiulotteisia kiekkoalustoille
24.01.2023Virstanpylväs valotoimiselle elektroniikalle
23.01.2023Topologiaa optiseen kuituun
23.01.2023Riittävätkö alkuaineet
21.01.2023Hengittävä superkondensaattori
20.01.2023Terahertsinen langaton linkki
19.01.2023Elektroninen silta kaksiulotteisissa
18.01.2023Kosmiset säteet salausmenetelmänä
17.01.2023Spinit hallintaan miljardin kubitin sirulla
16.01.2023Ihmiskeho auttaa hukkaenergian keräämistä
15.01.2023Rele grafeenista
14.01.2023Pienten lentäjien lennonhallintaa
13.01.2023Tehokkaita sirukokoisia näkyvän valon lasereita
12.01.2023Perovskiittien älykalvoja ja itsekorjautuvutta
11.01.2023Moduuli kvantti-informaation siirrolle
10.01.2023Litium-rikki akut askeleen lähempänä
09.01.2023Aktiivinen pikselianturi
07.01.2023Halpaa ja kestävää vetyä aurinkovoimalla
06.01.2023Uusia näkymiä infrapunan alueilla
05.01.2023Symmetrian voimalla uusia kvanttitekniikoita
04.01.2023Lämpöä voidaan käyttää laskentaan
04.01.2023Valolla käskyttävä sydämentahdistin
03.01.2023Kohti puolijohteisia kvanttitietoverkkoja
02.01.2023Vuorovaikutuksettomia mittauksia
30.12.2022Kestävämpiä ja ohuempia aurinkokennoja
29.12.2022Kaksiulotteista ferrimagnetismia grafeeniin
28.12.2022Syvästi oppinut atomien kokoaja
27.12.2022Neljäs ulottuvuus 3D-tulostukseen
23.12.2022Uusia vahvoja perusteita grafeenielektroniikalle
22.12.2022Mikropallopari muuttaa mikroaallot valoksi
21.12.2022Hiilinanoputkia ja atomeja energian varastoinnille
20.12.2022Monipuolistuvat transistorit
19.12.2022Tekoäly pakkaa ja 3D-tulostettu dekooderi purkaa
17.12.2022Vihreää vetyä ja eteeniä
16.12.2022Sirulle sopiva laserisolaattori
15.12.2022Romuelektroniikan kulta lääkkeitä katalysoimaan
14.12.2022Logiikkaa optiselle laskennalle
13.12.2022Kvanttivalon värin muuttaminen sirulla
12.12.2022Demonit ja timantit avuksi
09.12.2022Grafeenin avulla "transistori" suprajohtavuudelle
08.12.2022Pietsosähköä halliten ja tehostaen
07.12.2022Neljä ulottuvuutta kvanttiviestintään
06.12.2022Akkuelektrodeita kehittäen
05.12.2022Uusi konsepti aurinkokennoille
02.12.2022Monitoimiset metapintojen antennit
01.12.2022Paremmilla transistoreilla vai peräti ilman
30.11.2022Kasvihuonekaasu CO2 akun komponentiksi
29.11.2022Kuitua kvanttiviestinnälle
28.11.2022Älykkäästi reagoivaa materiaalia
25.11.2022Aikalinssi tuottaa ultranopeita pulsseja

Näytä lisää »