Tutkijat yrittävät luoda ihmisen kaltaista koneajattelua

10.06.2019

Oxford-ihmisen-lailla-ajattelevia-koneita-300-t.jpgKuvassa LGI-verkon arkkitehtuuri.

Oxfordin yliopiston tutkijat ovat viime aikoina yrittäneet luoda ihmisen ajattelun malleja koneissa käyttäen kielellä ohjattua kuvittelua (language guided imagination, LGI).

Heidän menetelmä voisi lyödä leimansa keinoälyn kehitykseen, tavalla joka kykenee ihmisen kaltaiseen ajatteluun ja johon liittyy tavoitteellisesti suunnattu mielen ideoiden virta, jota ohjaa kieli.

Ihmisen ajattelu vaatii yleisesti, että aivot ymmärtävät tietyn kielen ilmaisun ja käyttävät sitä ajatusten kulun järjestämiseksi mielessä.

Vaikka jotkut koneet voivat nykyään tunnistaa kuvia, prosessikieliä tai jopa aistia asioita, ne eivät ole vielä hankkineet tätä ainutlaatuista ja mielikuvituksellista ajattelukykyä. Ihmiset voivat saavuttaa tällaisen "jatkuvan ajattelun", koska he kykenevät tuottamaan kielen ohjaamia älyllisiä kuvia ja poimimaan kielen esityksiä todellisista tai kuvitelluista tilanteista.

Viime vuosina tutkijat ovat kehittäneet luonnollisia kielenkäsittelyn (natural language processing, NLP) työkaluja, jotka voivat vastata kyselyihin ihmisen kaltaisella tavalla. Nämä ovat kuitenkin vain todennäköisyysmalleja eivätkä siten kykene ymmärtämään kieltä samalla tavalla ja samalla syvyydellä kuin ihmiset.

Tämä johtuu siitä, että ihmisillä on luontainen kumulatiivinen oppimiskapasiteetti, joka liittyy heihin aivojen kehittyessä. Tämän "ihmisen ajattelujärjestelmän" on havaittu liittyvän tiettyihin aivojen hermosubstraatteihin, joista tärkein on prefrontaalinen kuori (PFC).

PFC on aivojen alue, joka vastaa työmuistista, mukaan lukien informaation ylläpito ja manipulointi mielessä. Yritettäessä jäljentää ihmisen kaltaisia ajattelumalleja koneissa, tutkijat Feng Qi ja Wenchuan Wu loivat ihmisen PFC:n inspiroiman keinotekoisen hermoverkon.

"Ehdotimme kielen ohjaamaa LGI-verkkoa oppimaan asteittain lukuisien sanojen ja syntaksien merkitystä ja käyttöä, tavoitteena muodostaa ihmisen kaltainen koneen ajatteluprosessi," he selvittivät tutkimusraportissaan.

Qi:n ja Wu:n kehittämässä LGI-verkossa on kolme keskeistä osaa: visiojärjestelmä, kielijärjestelmä ja keinotekoinen PFC. Visiojärjestelmä koostuu enkooderista, joka erottaa verkon vastaanottaman tulon tai kuvitellut skenaariot abstrakteiksi populaatio esityksiksi sekä kuvittelun dekooderi, joka rekonstruoi korkeamman skenaariot esityksiksi.

Toinen alajärjestelmä, kielijärjestelmä, sisältää binarisaattorin, joka siirtää symbolitekstejä binäärivektoreiksi, joka jäljittelee ihmisen intraparietaalisen sulcusin (intraparietal sulcus, IPS) funktiota uuttamalla määrällisiä tietoja tuloteksteistä ja tekstikäsittelystä, joka muuntaa binaarivektorit tekstisymboleiksi.

Heidän LGI-verkon lopullinen komponentti jäljittelee ihmisen PFC:tä, jossa yhdistyvät sekä kieli- että visioesitysten tulot ennustamaan tekstisymboleita ja manipuloitujen kuvia.

Qi ja Wu evaluoivat LGI-verkostoansa kokeilujen sarjalla ja totesivat, että se tuotti kahdeksan eri syntaksia tai tehtävää kumulatiivisesti. Heidän tekniikka muodosti myös ensimmäisen "koneajattelun silmukan", joka osoittaa kuviteltujen kuvien ja kielitekstien välistä vuorovaikutusta. Tutkijoiden kehittämä LGI-verkko voisi tulevaisuudessa auttaa kehittämään kehittyneempää AI:tä, joka kykenee ihmisen kaltaisen ajattelun strategioihin, kuten visualisointiin ja mielikuvitukseen.

"LGI on oppinut asteittain kahdeksan erilaista syntaksi (tai tehtävää), joiden avulla koneen ajattelusilmukka on muodostettu ja validoitu kieli- ja visiojärjestelmän asianmukaisella vuorovaikutuksella", tutkijat kirjoittavat.

"Tutkimuspaperimme tarjoaa uuden arkkitehtuurin, joka antaa koneelle mahdollisuuden oppia, ymmärtää ja käyttää kieltä ihmisen kaltaisella tavalla, mikä voisi lopulta mahdollistaa koneen konstruktoida fiktiivisiä henkisiä skenaarioita ja omata älykkyyttä."

Aiheesta aiemmin: Aivomaista tietotekniikkaa

25.06.2019Lasertekniikalla grafeenia hyötykäyttöön
24.06.2019Ionitekniikkaa kondensaattoreihin
20.06.2019Tehokkaampia tehopiiritekniikoita
19.06.2019Uutta tekniikkaa 2D-materiaalin venytyksellä
18.06.2019Bioparisto IoDT-sovelluksille
17.06.2019Uusia ovia nanofotoniikan maailmaan
14.06.2019Biologian avulla sähkö varastoon ja hiili kiertoon
13.06.2019Orgaaniset laserdiodit unelmasta todellisuuteen
12.06.2019Uusia ominaisuuksia elektroniikalle
11.06.2019Uusi laite pakkaa enemmän valokuituun
10.06.2019Tutkijat yrittävät luoda ihmisen kaltaista koneajattelua
07.06.2019Vaihtoehtoja elektroniikan vauhdittamiseen
06.06.2019Hiiliseostus muuttaa puolijohtavaa 2D-materiaalia
05.06.2019Hämähäkin aisteja autonomisille koneille
04.06.2019Elektronin geometria määritelty
03.06.2019Fyysikot löytäneet uudenlaisia spin-aaltoja
30.05.2019Pesunkestävää kangaselektroniikkaa
29.05.2019Uusia ratkaisuja kaoottisille värähtelypiireille
27.05.2019Magneettista oppimista tietojenkäsittelyyn
24.05.2019Auttaa robotteja muistamaan
23.05.2019Ultrapuhdas valmistustapa 2D-transistoreille
22.05.2019Erittäin nopeita magneettisia muisteja
21.05.2019Happea akkujen kehitykseen
20.05.2019Neulanreiät hologrammeja tuottamaan
17.05.2019Lasketaan nopeammin kvasihiukkasilla
16.05.2019Kondensaattoreita tulostamalla
15.05.2019Kvanttitietotekniikkaa grafeenin ja piin avulla
14.05.2019Suurtaajuussiirto tehostuu grafeenilla
13.05.2019Aivomaista tietotekniikkaa
11.05.2019Kvanttitason mittauksia
09.05.2019Tehokkaampia muistimateriaaleja
08.05.2019Lämpösähköä spinien tasolta
07.05.2019Suurin ja nopein optinen kytkinpiiri
06.05.2019Tehokkaita lämpöjohteita nanoelektroniikalle
03.05.2019Monenlaista ledien värien hallintaa
02.05.2019Staattinen negatiivinen kondensaattori
30.04.2019Kompaktia pitkäaaltoista viestintää
29.04.2019Nanoklustereista puolijohteita
26.04.2019Uudenlainen spintransistori
25.04.2019Aurinkoa seuraten
24.04.2019Kvanttimateriaali aivojen kaveriksi
23.04.2019Uusia rakenteita Litium-ioni akuille
18.04.2019Spinaaltoja nanoelektroniikkaan
17.04.2019Huonelämpötilassa toimivia keinotekoisia atomeja
16.04.2019Uusi ihmemateriaali: yksittäisiä 2D-fosforeeninauhoja
15.04.2019Eksoottisia kvanttivaikutuksia
12.04.2019Fononeja suunnaten ja laseroiden
11.04.2019Kuparipohjainen vaihtoehto kullalle
09.04.2019Vanhassa vara parempi
08.04.2019Mainoksen esittelyteksti
08.04.2019Tehokkaita ledejä nanolangasta
05.04.2019Nanogeneraattori kankaalle 3D-tulostuksella
03.04.2019Topologiaa valoaalloille
02.04.2019Kolme mittausta yhdellä selluanturilla
01.04.2019Monipuolisia orgaanisia transistoreita
29.03.2019Kvanttisimulointia valolla
28.03.2019Sähköä syöviä mikrobeja
27.03.2019Proteiini tarjoaa vaihtoehtoja ionijohteille
26.03.2019Metamateriaali ratkoo yhtälöitä
25.03.2019Molekyylimoottorit toimivat yhdessä
22.03.2019Laveampaa kvantti-informaation vaihtoa
21.03.2019RF-fotoneja ja kvanttihyppyjä
20.03.2019Säädettävää ja äänennopeaa lämmönjohdetta
19.03.2019Molekyylielektroniikan toimintoja kvantti-interferenssillä
18.03.2019Nesteitä ja molekyylejä sähkön tuottajiksi
15.03.2019Moiré-kuviot tuottavat superhiloja
14.03.2019Kvanttivaloa ja kvanttipisteitä
13.03.2019Kävisikö pii sittenkin akkuanodiksi
12.03.2019DNA-tietotekniikka tehostuu
11.03.2019Kvanttianturi tehostaa syövän hoitoa
08.03.2019Miten olisi magnonielektroniikka?
07.03.2019Spintroniikka näyttää kykynsä
06.03.2019Eriväristen fotonien lomittaminen
05.03.2019Ionisia transistoreita bioelektroniikalle
04.03.2019Valon ansoittaminen kolmiulotteisesti
04.03.2019Muokattava kaistaero grafeenilla
28.02.2019Magneettisuus kääntyy sähkökentällä
27.02.20193D-tulostuksella mekaanisia logiikkaportteja
26.02.2019Kertakäyttöisiä antureita 3D-tulostuksella
25.02.2019Kierteisiä elektroneja ja eksitoneja
25.02.2019Käännetään ledi jäähdyttäjäksi
21.02.2019Monimuotoisia kaksiulotteisia
20.02.2019Huonelämpöinen alusta kvanttiteknologialle
19.02.2019Lisäkalvo tekee litiumioniakuista turvallisia
18.02.2019Uusia materiaaleja elektroniikalle
15.02.2019Elektronien nestettä huonelämpötilassa
14.02.2019Parempaa orgaanista seostusta ja rajapintoja
13.02.2019Eksitoneja, bieksitoneja ja polaritoneja samassa materiaalissa
12.02.2019Muistitekniikan kehityssuuntia
11.02.2019Vähemmän kohinaa
08.02.2019Protoneista akkujen varausten siirtäjä?
07.02.2019Negatiivista kapasitanssia
06.02.2019Grafeeniantureita aivoihin ja mikropiireille
05.02.2019Hiilidioksidipäästöt vedyksi ja sähköksi
04.02.2019Nopeutta orgaanisille akuille
01.02.2019Kahdenlaisia varauksenkantajia suprajohteissa
31.01.2019Energian keruuta MEMS:llä ja fraktaaleilla
30.01.2019Anturiverkoille mallia sammakoilta
29.01.2019Valon ohjelmointia sirulla
28.01.2019Kemiallista logiikkaa

Näytä lisää »