Uutta tekniikkaa 2D-materiaalin venytyksellä

19.06.2019

Rochester-2D-materiaalien-venyttaminen-250-t.jpgTaiteilijan näkemys 2D-materiaalista muodonmuutoksessa.

Kaksiulotteiset (2D) -materiaalit ovat kiinnostaneet tiedemiehiä ainutlaatuisten elektronisten ominaisuuksien takia.

Jotkut näistä materiaaleista voivat olla erityisen herkkiä materiaaliominaisuuksien muutoksille, kun niitä venytetään ja vanutetaan. Sovelletun rasituksen mukaan niiden on ennustettu läpikäyvän jyrkkiä faasisiirtymiä.

Rochesterin yliopiston tutkijat ovat nyt yhdistäneet 2D-aineita oksidimateriaaleihin uudella tavalla ja tutkien näiden muunneltavien 2D-materiaalien kykyjä muuntaa elektroniikkaa, optiikkaa, tietojenkäsittelyä ja monia muita tekniikoita.

”Olemme avaamassa uutta tutkimussuuntaa”, toteaa professori Stephen Wu. "On olemassa suuri määrä 2D-materiaaleja, joilla on erilaiset ominaisuudet - ja jos vielä venytät niitä, ne tekevät monenlaisia asioita."

Wu:n laboratoriossa kehitetty, perinteisten transistoreiden tapaan suunniteltu alusta sallii pienen 2D-materiaalihiutaleen kerrostamisen ferrosähköiseen materiaaliin.

Ferrosähköiseen kohdistuva jännite – tavallaan kuin transistorin porttiohjaus rasittaa 2D-materiaalia pietsosähköisellä vaikutuksella, jolloin se venyy. Tämä puolestaan laukaisee faasimuutoksen, joka voi muuttaa täysin materiaalin käyttäytymistä. Kun jännite kytketään pois päältä, materiaali säilyttää faasinsa, kunnes vastakkainen jännite palauttaa alkuperäiseen faasin.

”Kaksiulotteisen straintronics -tekniikan lopullisena tavoitteena kaikenlaiset sellaiset aiheet, joita ei ole voitu aiemmin hallita, kuten näiden materiaalien topologiset, suprajohtavat, magneettiset ja optiset ominaisuudet ja pystyä hallitsemaan niitä vain venyttämällä materiaalia sirulla”, Wu hehkuttaa.

"Jos teet tämän topologisilla materiaaleilla, voit vaikuttaa kvanttitietokoneisiin tai jos teet sen suprajohtavilla materiaaleilla, voit vaikuttaa suprajohtavaan elektroniikkaan."

Wu ja hänen opiskelijat käyttivät molybdeeni ditelluuria (MoTe2). Venytettynä ja ei-venytettynä se muuttuu matalan johtavuuden puolijohdemateriaalista erittäin johtavaksi puolimetalliseksi materiaaliksi ja takaisin.

”Se toimii aivan kuten kenttävaikutustransistori. Kun asettaa jännitteen porttielektrodille MoTe2 venyy hieman yhteen suuntaan ja siitä tulee johtava. Sitten venytät sen takaisin toiseen suuntaan ja yhtäkkiä sillä on alhainen johtavuus, Wu selventää.

Prosessi toimii huoneenlämpötilassa ja vaatii vain pienen määrän rasitusta. Tutkijat venyttävät MoTe2:ta vain 0,4 prosentilla nähdäkseen nämä muutokset.

Wu:n alustalla on potentiaalia suorittaa samat toiminnot kuin transistori paljon pienemmällä virrankulutuksella, koska tehoa ei tarvita johtavuuden säilyttämiseksi. Lisäksi se minimoi sähkövirran vuotamisen kytkentäjyrkkyytensä ansiosta.

”Tämä on ensimmäinen esittely”, Wu lisää. "Nyt on tutkijoiden tehtävä selvittää, kuinka pitkälle aihe kantaa."

Aiheesta aiemmin:

Pietsosähköisyyttä 2D-puolijohteessa

Pietsotransistori kuluttaa vähemmän

23.01.2020Kiertymä muokkaa kaistaeroa
22.01.2020Yleismuistin virstanpylväs
21.01.2020Ensimmäinen antiferromagneettinen topologinen kvanttimateriaali
20.01.2020Nanoantenneja tiedonsiirtoon
17.01.2020Muisteja erittäin kylmään laskentaan
16.01.2020Laskentaa molekyyleillä
16.01.2020Konenäölle nyt myös konesilmät
14.01.2020Piin kvanttibiteillä uusiin ulottuvuuksiin
13.01.2020Uusi menetelmä kestäville GaN-transistoreille
10.01.2020Hiukkaskiihdytin mikropiirille
09.01.2020Biologista energiantuottoa
08.01.2020Kvanttiteleportaatio piifotonisella sirulla
07.01.2020Kohti spintronisia MRAM-muisteja
07.01.2020Tehokas litium-rikki akku
03.01.2020Pieniä parannuksia litiumioni-akuille
02.01.2020Kvanttimateriaalia vaikkapa naamiointiin
02.01.2020Perovskiiteistä löytyy yllätyksiä
31.12.2019Lämpökytkin polymeeristä
30.12.2019Elektroniikka valon nopeudella
23.12.2019Turvallista ja käytännöllistä viestintää
20.12.2019Ferrosähköisyys yhdistää transistorit ja muistit
19.12.2019Kytkettäviä plasmoneja muoveihin
18.12.2019Magnonit töihin
17.12.2019Lämmönsiirtoa tyhjyyden läpi
16.12.2019Nailon ja taivutus vauhdittavat orgaanista elektroniikkaa
13.12.2019Viat saattavat tehostaa akkuja
12.12.2019Hiili ja pii jakavat ja yhdistävät fotoneja
11.12.2019Timanttien avulla parempia superkonkkia
10.12.2019Sähköis-optista tietotekniikkaa
09.12.2019Lämpösähköä hiilinanoputkilla
09.12.2019Valokuitua selluloosasta
05.12.2019Näppärä terahertsinen tekniikka
04.12.2019Palamattomia litium-akkuja
03.12.2019Bittejä ja simulointia atomien mittakaavassa
02.12.2019Metallijohde Cooperin pareilla
29.11.2019Plasmoniikan avulla edullinen monispektrikamera
28.11.2019Hiilinanoputket pääsevät vauhtiin
27.11.2019Löytö ferrosähköisissä tuplaa potentiaalin
26.11.2019Antenni lämpösäteilylle
25.11.2019Jatkuvuutta Mooren laille
22.11.2019Skyrmioneja huonelämpötilassa
21.11.2019Hukkalämpö sähköksi uusin keinoin
20.11.2019Keinotekoiset lehdet tuottavat kaasua ja nesteitä
18.11.2019Fotonikytkin CMOS-piireille
15.11.2019Parempia langattomia anturitekniikoita
13.11.2019Uudenlaisia fotonisia nestekiteitä
12.11.2019Onnistumisia orgaanisissa
11.11.2019Kohti älykkäitä mikrorobotteja
09.11.2019Suomen suurin valtti kybersodassa on luottamus
08.11.2019Jäähdytystekniikkaa 3D-elektroniikalle vaikka avaruuteen
07.11.2019Uusia tiloja grafeenin taikakulmassa
06.11.2019Kohti antiferromagneettisia muisteja
05.11.2019Muuntaa 2D-tasot pehmeiksi ja joustaviksi 3D-rakenteiksi
04.11.2019Tarkempia kiderakenteita ja proteiineja aurinkokennoihin
01.11.2019Kvanttiakussa ei synny häviöitä
31.10.2019Keinoja ja visioita 2D-materiaalien käytölle
30.10.2019Käteviä ADC- ja DAC-muuntimia IoT-aikakaudelle
29.10.2019Kvanttipisteitä edullisesti ja tarkasti
25.10.2019Paljonko on kvanttilaskennan ylivoima?
24.10.2019Tehokkaampia superkondensaattoreita
23.10.2019Uudenlaisia kalvoja hiilinanoputkista
22.10.2019Valolla kohti huonelämpöistä kvanttitietokonetta
21.10.2019Japanissa kokeiltiin petabitin verkkoyhteyksiä
18.10.2019Suprajohtavuutta moduloiden
17.10.2019Spin- ja varausvirran hallintaa
16.10.2019Spektrometriaa sirupiirillä
15.10.2019Uusia ulottuvuuksia printtielektroniikalle
14.10.2019Löytö energiatehokkaalle elektroniikalle
11.10.2019Pikotiedettä ja uusia materiaaleja
10.10.2019Lomittumista 50 kilometrissä valokuitua
09.10.2019Koneoppiminen etsii uusia materiaaleja
08.10.2019Parhaat kahdesta maailmasta: Magnetismi ja Weyl -puolimetallit
07.10.2019Tehokkaampaa energian keruuta IoT-antureille
04.10.2019Uusia kierrätyskelpoisia akkukonsepteja
03.10.2019Supratekniikalla tehokkaampaa tietotekniikkaa
02.10.2019Paramagneettiset spinit tuottavat sähköä lämmöstä
01.10.2019Kolme kertaa parempi infrapunailmaisin
30.09.2019Yksisuuntainen radiotie synteettisellä Hall-efektillä
27.09.2019Katsaus kvanttilaskennan tekniikoihin
27.09.2019Muistipiirejä ilman kerrosrakennetta
25.09.2019Ennätysmäisiä aurinkokennoja
24.09.2019Topologinen eriste fotonien reitittäjäksi
23.09.2019Köyhän miehen kubitti
20.09.2019Kaksiulotteisia spin transistoreita ja muuntimia
19.09.2019Valokiteiden valmistus ja hallinta
18.09.2019Kaksi vapausastetta
17.09.2019Epätavallista magneettista käyttäytymistä
16.09.2019Nanolangat korvaavat lasiprismat
13.09.2019Tehokkaampaa sähköpolttoaineiden tuotantoa
12.09.2019Ensimmäinen monimutkainen kvanttiteleportaatio
11.09.2019Energian talteenottoa piipiiriltä
10.09.2019Uudenlainen pinnoite litium-metalli akuille
09.09.2019Uusi eristetekniikka pienemmille siruille
06.09.2019Hiilinanoputkia ja grafeenia
05.09.2019Nikkelioksidistako suprajohde?
04.09.2019Metamateriaaleja ja magnoniikkaa
03.09.2019Gallium-oksidi tehotransistoreita ennätysarvoilla
02.09.2019Muutos magneetissa itsessään
30.08.2019Transistori pellavalangasta
29.08.2019Robotti ottaa ajotarkkuuden hallintaansa

Näytä lisää »