Tekoälyn voimaa

15.09.2022

Princeton-water_freezing-250-t.jpgPrincetonin yliopistossa toimiva tiimi on simuloinut tarkasti jään muodostumisen alkuvaiheita käyttämällä tekoälyä (AI) ratkaisemaan yhtälöitä, jotka ohjaavat yksittäisten atomien ja molekyylien kvanttikäyttäytymistä.

Tuloksena oleva simulaatio kuvaa kuinka vesimolekyylit muuttuvat kiinteäksi jääksi kvanttitarkkuudella. Tämä tarkkuustaso, jota pidettiin saavuttamattomana sen vaatiman laskentatehon vuoksi, tuli mahdolliseksi, kun tutkijat sisällyttivät menetelmiinsä syviä neuroverkkoja.

"Tietyllä tavalla tämä on kuin unelmien täyttymys", sanoi Roberto Car , Princetonin kemian professori, joka oli edelläkävijä molekyylikäyttäytymisen simuloinnissa taustalla olevien kvanttilakien perusteella yli 35 vuotta sitten.

"Toivomme silloin oli, että lopulta pystyisimme tutkimaan tämän kaltaisia järjestelmiä, mutta se ei ollut mahdollista ilman käsitteellistä jatkokehitystä ja kehitys tapahtui aivan toisen alan, tekoälyn ja datatieteen kautta."

Kyky mallintaa veden jäätymisen alkuvaiheita, prosessia, jota kutsutaan jään muodostukseksi, voisi parantaa sää- ja ilmastomallinnuksen tarkkuutta sekä muuta käsittelyä, kuten ruoan pakastamista.

Uuden lähestymistavan avulla tutkijat voivat seurata satojen tuhansien atomien aktiivisuutta ajanjaksoina, jotka ovat tuhansia kertoja pidempiä kuin varhaisissa tutkimuksissa vaikkakin ovat vain sekunnin murto-osia vieläkin.

Kvanttimekaaniset laskelmat ovat monimutkaisiaja vaativat valtavia määriä laskentatehoa. 1980-luvulla tietokoneet pystyivät simuloimaan vain noin sataa atomia muutaman sekunnin biljoonasosien aikana.

Tekoäly tarjosi houkuttelevan mahdollisen ratkaisun. Tutkijat kouluttavat neuroverkkoa tunnistamaan suhteellisen pientä määrä valittuja kvanttilaskelmia. Kun neuroverkko on koulutettu, se voi laskea atomien väliset voimat, joita se ei ole koskaan ennen nähnyt kvanttimekaanisella tarkkuudella. Tämä "koneoppimisen" lähestymistapa on jo käytössä jokapäiväisissä sovelluksissa, kuten puheentunnistuksessa ja itseohjautuvissa autoissa.

Tutkijoiden aikoinaan kehittämän syvän potentiaalin molekyylidynamiikkaa käyttämällä tutkijat pystyivät ajamaan jopa 300 000 atomin simulaatioita huomattavasti pienemmällä laskentateholla, paljon pidempään kuin aiemmin oli mahdollista. He suorittivat simulaatiot Summitilla, yhdellä maailman nopeimmista supertietokoneista, joka sijaitsee Oak Ridge National Laboratoryssa.

Aiheesta aiemmin:

Tekoälylle elinikäistä oppimiskykyä

Pienemmän tehonkäytön neuroverkkoja

25.04.2024Kvanttielektroniikka grafeenien avulla
24.04.2024Akku ja superkonkka yhteen soppii
23.04.2024Kaareva datalinkki esteitä ohittamaan
22.04.2024Kvanttimateriaali lupaa uutta puhtia aurinkokennoille
21.04.2024Läpimurto lupaa turvallista kvanttilaskentaa kotona
20.04.2024Yksi atomikerros kultaa ja molekyylikorjaaja
19.04.2024Uusia ja yllättäviä topologiota
18.04.2024Kvanttivalo syntyy renkaassa ja lähtee kiertueelle
17.04.2024Fononit ja magnonit kaveraavat
16.04.2024E-nenälle ihmisen tasoinen hajuaisti
15.04.2024Valo valtaa alaa magnetismissa
13.04.2024Nanorakenteilla energiaa haihtuvasta vedestä
12.04.2024Bolometrit kubitteja mittaamaan
11.04.2024Kudottavia ohuita puolijohdekuituja
10.04.20242D-antenni tehostaa hiilinanoputkien valontuottoa
09.04.2024Lisää tiedonsiirtokapasiteettia langattomaan viestintään
08.04.2024Korkealaatuisia mikroaaltosignaaleja fotonisirulta
05.04.2024Kahden konstin grafeeni
04.04.2024Kohti utopistisia verkkoja
03.04.2024Lehtipihan hyönteinen inspiroi näkymättömyysrakenteita
02.04.2024Aivojen inspiroima langaton anturijärjestelmä
01.04.2024Uusi energiatehokas mikroelektroninen rakenne
29.03.2024Harppaus kohti valon nopeita tietokoneita
28.03.2024Kertakäyttöiset tekoälyanturit terveyden seurantaan
27.03.2024Kvantti-interferenssi ja transistori
26.03.2024Robotti tarttuu lihanpalaan ja keskustelee kaverinsa kanssa
25.03.2024Piin kanssa yhteensopivia magneettisia pyörteitä
23.03.2024Kaksitoiminen katalyytti tekee sen halvemmalla
22.03.2024Hiilinanoputket käyttöön
21.03.2024Fotonisirut valtaavat alaa
21.03.2024Uusi 2D-materiaalien maailma on avautumassa
19.03.2024Suprajohteet auttavat tietokoneita "muistamaan"
18.03.2024Kvanttimateriaalitutkimuksen uudet työkalut
16.03.2024Räjähtämätön vedyntuotantomenetelmä
15.03.2024Kvanttitietokoneita atomeihin perustuen
14.03.2024Elektronit vedessä ja särkyneinä
13.03.2024Sateenvarjo atomeille
12.03.2024Magnetismilla energiatehokasta laskentaa
11.03.2024Molekyylielekroniikan johteita ja kytkimiä
09.03.2024Elektroniikkaromusta kultaa edullisesti
09.03.2024Jännitystä aurinkoenergian keräämiseen
07.03.2024Kolmas ulottuvuus langattoman prosessoinnille
06.03.2024Mikroaaltoinen fotoniikkasiru nopeaan signaalinkäsittelyyn
05.03.2024Palonkestävä natriumakku
04.03.2024Polymeeripohjaiset viritettävät optiset komponentit
01.03.2024Tulevaisuuden kubitti luotiin kvanttiprosessoriin
28.02.2024Fotonien napakymppi ja tehokas ylösmuunnos
27.02.2024Elektroneja murto-osina grafeenissa
26.02.2024Elektronin ja fononin vuorovaikutuksen mysteeri
24.02.2024Entistä tehokkaampia aurinkokennoja
23.02.2024Uusi resepti kvanttisimuloinnille
22.02.2024Li-ion-johteita uuden suunnan kestäville akuille
21.02.2024Uusi laji magnetismia
20.02.2024Hyppivät atomit muistavat missä ne ovat olleet
19.02.2024Puolipallon muoto aurinkokennoon
17.02.2024Perovskiittiä vihreän vedyn tuotantoon
16.02.2024Fotoniikan nanovalmistusta printterillä
15.02.2024Neuromorfisia näkösensoreita
14.02.20242D-materiaaleista heterorakenteita
13.02.2024Magneettisten supervoimien vapauttaminen
12.02.2024Kvanttiedulla liikkuva maali
10.02.2024Antureita ympäristöhaittojen seurantaan
09.02.2024Kohti kvantti-internetiä ja kvanttiviestintää
08.02.2024Tehokkaita röntgensäteitä ja ultraviolettivaloa
07.02.2024Kubitti, jossa on sisäänrakennettu virheenkorjaus
06.02.2024Laskentaa valoaalloilla
05.02.20243D-tulostettu elektroninen iho ja näyttö
03.02.2024Läpimurto kvanttipisteisissä aurinkokennoissa
02.02.2024Äänikäyttöiset anturit säästävät miljoonia paristoja
01.02.2024Energiankeruuta ja kuvantamista samanaikaisesti
31.01.2024Pitkään kestäviä grafeenin laaksotiloja kubiteille
30.01.2024Pinoa neuroverkkojärjestelmiä rakennelohkoista
29.01.2024Vihreiden ledien tehokkuus paremmaksi
27.01.2024Ultranopea vetyvuodon anturi
26.01.2024Uusi ehdokas yleismuistiksi
25.01.2024Teollisesti valmistettava kvanttimuisti
24.01.2024Ensimmäinen topologinen kvanttipiiri
23.01.2024Grafeenista vihdoin toiminnallinen puolijohde
23.01.2024Lämpösähköä esineiden Internetille
20.01.2024Polttokenno toimii maaperässä ikuisesti
19.01.2024Tutkijat loivat loogisen kvanttiprosessorin
18.01.2024Kvanttilomittuminen ja topologia ovat erottamattomia
17.01.2024Tutkimus tasoittaa tietä paremmille metalliakuille
16.01.2024Ihmisen kuulojärjestelmä mallina yksijohtimiselle anturiryhmälle
15.01.2024Todennäköisyyspohjaisia tietokoneita ja tekoälyä
13.01.2024Valo välittää dataa sata kertaa nopeammin kuin Wi-Fi
12.01.2024More than Moore -konsepti
11.01.2024Korkeamman lämpötilan suprajohteiden kytkentää
10.01.2024Hiili tehostaa 2D-elektroniikkaa
09.01.2024Stokastista synkronia salaukseen ja neuroneille
08.01.2024Polymeeristä syntyy katalyyttikide
06.01.2024Kuupölystä aurinkokennoja
05.01.2024Kvanttipisteisiä aurinkosähkökennoja
04.01.2024Plasmoneita ja tekoälyä terahertsitutkimuksiin
03.01.2024Vetyä ja polymeeriä akkuihin
02.01.2024Aivomainen transistori jäljittelee ihmisen älykkyyttä
01.01.2024Yhdistetty "kilparata" mahdollistaa uuden optisen laitteen
29.12.2023Liukuvaa ferrosähköisyyttä ja timantteja
28.12.2023Magneto-optista materiaalia pii-integrointiin
27.12.2023Kvanttipisteanturi ei tarvitse ulkoista teholähdettä

Näytä lisää »