Ajan suhteen heijastuvia aaltoja

07.04.2023

New-York-aikaheijastus-mikroaalloilla-500.pngTiedemiehet ovat olettaneet yli kuuden vuosikymmenen ajan mahdollisuudesta havaita erilaisia aaltoheijastuksia, jotka tunnetaan nimellä ajalliset tai aikaheijastukset. Toisin kuin tilalliset heijastukset, aikaheijastuksia syntyy, kun koko väliaine, jossa aalto kulkee, muuttaa äkillisesti ominaisuuksiaan koko tilassaan.

Tällaisessa tapahtumassa osa aallosta käännetään ajaltaan päinvastaiseksi ja sen taajuus muunnetaan uudelle taajuudelle.

Tähän mennessä tätä ilmiötä ei ole koskaan havaittu sähkömagneettisilla aalloilla. Nyt kuitenkin City University of New Yorkin tutkijat kertovat läpimurtokokeesta, jossa he pystyivät tarkkailemaan sähkömagneettisten signaalien aikaheijastuksia erityisesti räätälöidyssä metamateriaalissa.

Kohteesta ponnahtava aalto siirtää momenttia kyseiseen objektiin, ja sen taajuus säilyy. Sitä vastoin ajassa heijastuneen aallon on säilytettävä liikemäärä, mikä aiheuttaa muutosta sen taajuudessa. Toisin sanoen heijastuva aalto säilyttää muotonsa, mutta venyy ajallaan.

"Tämä on ollut todella jännittävää nähdä, koska tämä vasta-intuitiivinen ilmiö ennustettiin kauan sitten ja kuinka erilaiset ajassa heijastuvat aallot käyttäytyvät verrattuna avaruuteen heijastuviin", toteaa artikkelin vastaava kirjoittaja Andrea Alù.

Imperial College Londonin fyysikot ovat puolestaan luoneet uudelleen kuuluisan kaksoisraon kokeen, joka osoitti tällä kertaa valon käyttäytyvän hiukkasina ja aaltoina ajassa eikä tilassa.

Kokeilu perustuu metamateriaaleihin, jotka voivat muuttaa optisia ominaisuuksiaan sekunnin murto-osissa ja joita voitaisiin käyttää uusissa teknologioissa tai fysiikan peruskysymysten tutkimiseen.

Professori Riccardo Sapienza sanoo: "Kokeemme paljastaa enemmän valon perustavanlaatuisesta luonteesta samalla kun se toimii ponnahduslautana luotaessa äärimmäisiä materiaaleja, jotka voivat ohjata valoa hetkellisesti sekä tilassa että ajassa."

Kokeen klassisessa versiossa fyysisistä raoista tuleva valo muuttaa suuntaa, joten interferenssikuvio kirjoitetaan valon kulmaprofiiliin. Sen sijaan uuden kokeen aikaraot muuttavat valon taajuutta, mikä muuttaa sen väriä. Tämä loi valon värejä, jotka interferoivat toisiaan, tehostaen ja kumoten tiettyjä värejä muodostaen interferenssityyppisen kuvion.

Toinen kirjoittaja, professori Sir John Pendry sanoi: "Kaksinkertainen aikarakojen koe avaa oven kokonaan uudelle spektroskopialle, joka pystyy ratkaisemaan valopulssin ajallisen rakenteen yhden säteilyjakson mittakaavassa."

Tämä tulos mahdollistaa ajassa muuttuvan fysiikan tutkimisen edelleen kohti aaltojen spektrisynteesiä ja sovelluksia, kuten signaalinkäsittelyä ja neuromorfista laskentaa.

Aiheesta aiemmin:

Einsteinin jalanjäljissä
08.12.20232D-materiaaleista 3D-elektroniikkaa tekoälylaitteistoihin
07.12.2023Fotonikomponentteja RF-signaalin käsittelyyn
06.12.2023Elektromagnoniikasta uusi tiedonkäsittelyn alusta
05.12.2023Uusi alusta kvantti-informaation käsittelyyn
04.12.2023Lämpöä voidaan käyttää laskentaan
01.12.2023Askel biologian ja mikroelektroniikan integroinnille
30.11.2023Josephson-liitosten käyttö supravirran ohjaamiseen
29.11.2023Mikrotekniikkaa ja molekyylikemiaa aurinkokennoille
28.11.2023Materiaalien kehittelyä koneoppisella
27.11.2023Kaksiulotteisia magneetteja tietotekniikalle
25.11.2023Uusi jäähdytysmekanismi jääkaapeille ja jäähdytyslaitteille
24.11.2023Vangita elektroneja 3D-kiteeseen
23.11.2023Pikofotoniikan synty: Kohti aikakidemateriaaleja
22.11.2023Veden ja ilman välinen akustinen viestintä
21.11.2023Uusia kubittiratkaisuja
20.11.2023Erittäin nopeat laserit erittäin pienillä siruilla
18.11.2023Grafeenia, fotosynteesiä ja tekoälyä vihreään energiantuotantoon
17.11.2023Parempaa energiatehokkuutta tietojenkäsittelyyn
16.11.2023Kommunikointia tyhjyyden kanssa
15.11.2023Metamolekyylisen metamateriaalin valmistus
14.11.2023Läpi ahtaankin raon
13.11.2023Outo magneettinen materiaali voi tehdä laskennasta energiatehokasta
11.11.2023Sähköä molekyylien ja ionien tasolta
11.11.2023Neuroverkkoja optisesti ja kvanttihybridinä
09.11.2023Viisi kerrosta grafeenia
08.11.2023Lämmönsiirron hallintaa transistorilla
07.11.2023Metamateriaali yhdistää katkenneet hermot
06.11.2023Valoa valolla ohjaten
04.11.2023Hiilidioksidia polttoaineeksi tehokkaasti
03.11.20233D-tulostustekniikkaa kvanttiantureille
03.11.2023Magnetismia ei-magneettisissa materiaaleissa
02.11.2023Energiatehokas tekoälysiru
01.11.2023Ferrosähköisyyttä piin kanssa ja yhdellä alkuaineella
31.10.2023Magneettisten aaltojen hallinta suprajohteilla
30.10.2023Vakautta ja tehokkuutta perovskiittiaurinkokennoille
28.10.20233D-tulostettu reaktorisydän aurinkopolttoaineille
27.10.2023Tekoälyä kolmiulotteisella datalla
26.10.2023Kvantti-ilmiön sähköinen ohjaus
25.10.2023Verkkoliitäntä kvanttitietokoneille ja radiospektrin kattava ilmaisin
24.10.2023Fotonikiteet taivuttavat valoa aivan kuin painovoima
23.10.2023Nanorakenteet tehostavat litium-rikki akkuja
21.10.2023Vetyä tankaten
20.10.2023Harppaus hiilinanoputkia pidemmälle
19.10.2023Suprajohtava niobium-aaltoputki
19.10.2023Ruoste ja topologia tehostavat magnetismia
17.10.2023Virheiden osoittaminen tehostaa kvanttilaskentaa
16.10.2023Pyrosähköä viruksista
16.10.2023Uusi kubittialusta luodaan atomi kerrallaan
12.10.2023Kvasikiteitä ja ultralaajakaistaista kuvausta
11.10.2023Kontakteja ja seostusta grafeeninanonauhoihin
10.10.2023Magneettinen heterorakenne nopeuttaa tietotekniikkaa
09.10.2023Mullistava väriteknologia ja aurinkoenergia
06.10.2023Timanteista kvanttisimulaattoreita
05.10.2023Kultaa ja perovskiittiä
04.10.2023Tehokkaampaa koulutusta tekoälylle
03.10.2023Lämpötilakuvausta aineen sisältä
02.10.2023Femtosekunnin laseri lasista
29.09.2023Tavoitteena parempia kubitteja
28.09.2023Suola ja kulta tuottavat sähköä
27.09.2023Laaksotroniikka lämpenee
26.09.2023Tekoälyä monisensorisella integroidulla neuronilla
25.09.2023Magneetteja huonelämpöiseen kvanttilaskentaan
23.09.2023Lupaavia vedyn tuotannon tapoja
23.09.2023Kvanttipotentiaalin vapauttaminen monipuolisilla kvanttitiloilla
21.09.2023Terahertsiaaltoja helpommin
20.09.2023Espoosta voi ostaa kvanttitietokoneen
19.09.2023Kvanttianturien tarkkuutta voi edelleen parantaa
18.09.2023Kaksiulotteisia fettejä piikiekolle
16.09.2023Grafeenia, vihreää energiaa ja materiaaleja
15.09.2023Infrapunavaloa kvanttipisteistä
14.09.2023Kohti täydellisiä optisia resonaattoreita
13.09.2023Pidemmän kantaman vedenalaista viestintää
12.09.2023Pisara-akku tasoittaa tietä biointegroinnille
11.09.2023Atomisen tarkkoja antikvanttipisteitä
08.09.2023Outo metalli on nyt vähemmän outo
07.09.2023Yhtä aikaa analoginen ja digitaalinen
06.09.2023Fotoni kuljettaa ja koodaa kvantti-informaatiota
05.09.2023Parempi kyberturvallisuus uudella materiaalilla
04.09.2023Miten valo toimii? Kysy mekaanikolta
01.09.2023Spinin kytkentää kvanttimateriaalissa huonelämpötilassa
31.08.2023Kuditit antavat välähdyksen kvanttitulevaisuudesta
30.08.2023Ledejä piirtäen ja vaihtoehto orgaanisille ledeille
29.08.2023Ioniansoja, fermionprosessori ja kvanttihybridimekaniikkaa
28.08.2023Grafeenin ominaisuuksia grafiittiin
26.08.2023Tehokas fotoreaktori ja kestävä polttokennoarkkitehtuuri
25.08.2023Pienenergian keruuta grafeenin värähtelystä
24.08.2023Valoa magneetin sisään
23.08.2023Hiilipohjaista kvanttitekniikkaa
22.08.2023Kohti vikasietoisia kubitteja
21.08.2023Kaksiulotteinen aaltojohde valolle
19.08.2023Aurinkokenno toimii kuin kasvin lehti
18.08.2023Seuraava askel neuromorfista laskentaa
17.08.2023Suprajohteita vaikka atomi kerrallaan
16.08.2023Nanoledejä ja kvanttivalosauvoja
15.08.2023Q-piin löytö tuo lisäpotkua kvanttilaskennalle
14.08.2023Ferrosähkömateriaali voisi antaa roboteille lihakset
12.08.2023Anturointia solujen tasolla
11.08.2023Tutka tehostuu kvanttisesti ja interferenssillä
10.08.2023Kesän aikana käännettyä
09.08.2023Uudenlaiset anioneja johtavat kalvot elektrolyysille

Näytä lisää »