Kotimainen kubitti

21.11.2022

Aalto-Unimon-Qubit-crop-500-t.jpgAalto-yliopiston IQM Quantum Computersin ja VTT:n tutkijoiden ryhmä on löytänyt uuden suprajohtavan kubitin, unimonin, parantamaan kvanttilaskennan tarkkuutta.

Suprajohtavat kubitit ovat nykyisin alan yleisimmin käytetyt kubitit. Ne ovat tavallaan keinotekoisia atomeja, joiden ominaisuuksia ja kytkentöjä voidaan optimoida sovelluksen mukaan.

Yleensä suprakubitit perustuvat Josephson-liitoksiin, jotka tarjoavat kaksitasoisen järjestelmän luomiseen tarvittavan epälineaarisuuden. Lisäksi ne voivat sisältää kondensaattoreita tai superinduktoreja, joilla kubittien kohinaherkkyyttä ja signaalinantoa yritetään hallita.

Tämän hetkisellä (noisy intermediate-scale quantum NISQ) tavoitetasolla toteutettavan kvanttilaskennan monimutkaisuutta rajoittavat enimmäkseen virheet yhden ja kahden kubitin kvanttiporteissa.

IQM-VTT tutkijaryhmä on saavuttanut unimoneilla ensimmäiset kvanttilogiikkaportit 99,9 %:n tarkkuudella – tärkeä virstanpylväs kaupallisesti hyödyllisten kvanttitietokoneiden rakentamisessa.

Unimonissa yhdistyy halutut ominaisuudet: lisääntynyt epäharmonisuus, täydellinen epäherkkyys tasavirran varauskohinalle, pienentynyt herkkyys magneettiselle kohinalle ja yksinkertainen rakenne, joka koostuu vain yhdestä Josephson-liitoksesta resonaattorissa.

"Koska piirillä on suurempi anharmonisuus tai epälineaarisuus, kuin nyt yleisesti käytössä olevissa transmoneissa, voimme käyttää unimoneja nopeammin, mikä johtaa vähempiin virheisiin operaatiota kohden", sanoo Eric Hyyppä. Hänen vuonna 2020 julkaistu diplomityönsä liittyi Unimonin teoreettisen mallin toiminnan osoittamiseen.

Käytännössä unimoni toteutetaan integroimalla yksittäinen Josephson-liitos molemmista päistä maadoitetun suprajohtavan coplanar-waveguide (CPW) -resonaattorin keskijohtimeen. Piirin suprajohtavana materiaalina käytettiin niobiumia ja Josephson-liitoksessa alumiinia.

Mikroaalloilla sekä supra-aaltojohteiden rakenteilla Josephsonin-liitoksineen tuotetaan eräänlainen keinotekoinen atomi, mikä mahdollistaa kvanttilomittumisen ja kvanttikoherenssin havainnoinnin makroskooppisessa mittakaavassa. Kubitti kytkeytyy suprajohtavaan resonaattoriin sitoutuneeseen mikroaaltofotoniin.

Josephson-liitos on ohitettu geometrisella induktanssilla, joka tarjoaa täydellisen suojan matalataajuista varauskohinaa vastaan. Unimonin pelkästään geometrisella induktanssilla on mahdollista saavuttaa parempi ennustettavuus ja toistettavuus kuin aiemmin käytössä olleilla Josephson-liitosten ketjuihin perustuvilla suprainduktansseilla.

"Unimonit ovat niin yksinkertaisia ja silti niillä on monia etuja transmoneihin verrattuna. Se, että ensimmäinen koskaan tehty unimon toimi näin hyvin, antaa runsaasti tilaa optimoinnille ja suurille läpimurroille. Seuraavana askeleena meidän tulisi optimoida suunnittelu vieläkin korkeammalle kohinasuojaukselle ja esitellä kaksikubitisia portteja”, sanoo Aalto-yliopiston ja VTT:n professori Möttönen.

Aiheesta aiemmin

Uusia kubittiratkaisuja

Kvanttipisteisiä ja nemaattisia kubitteja

Paremman kvanttibitin rakentaminen
25.03.2023Synteesikaasua ja akkuvarausta auringonvalosta
24.03.2023Kubitit pistävät uuden spinin magnetismiin
23.03.2023Valon ja materiaalin yhdistäminen optimoi näytön kirkkauden
22.03.2023Kaksiulotteista piikarbidia ja perovskiittioksinitridia
21.03.2023Valoemissio ilman teoriaa
20.03.2023Aurinkokennoa rullalta rullalle
18.03.2023Sähköisesti ohjattua passiivista säteilyjäähdytystä
17.03.2023Ferrosähköinen HEMT-transistori
16.03.2023Yhden fotonin emittereitä piille
15.03.2023Fononit, kvanttipiste ja grafeeni
14.03.2023Kestomagneettisuutta tuottaen
13.03.2023Aivoissa valmistuvat elektrodit
12.03.2023Hiilinanoputki kvanttibittien kodiksi
09.03.2023Ionit kuriin perovskiittisissa aurinkokennoissa
08.03.2023Käsialakuvion ennätysmäistä tunnistusta
07.03.2023Suprajohdekubitteja kolmessa ulottuvuudessa
06.03.2023Kevyempiä ja pehmeämpiä ja robotteja
04.03.2023Ihmisen aivosoluilla toimiva tietokone?
03.03.2023Metapinnoilla kohti 6G:tä
02.03.2023Pietsosähköakustiikalla kevyempää RF-tekniikkaa
01.03.2023Uudenlaisia ratkaisuja pienen koon tehokäyttöihin
01.03.2023Molekyylielektroniikan airueita
28.02.2023Antureita mikrobien nanolangoista
27.02.2023Neljän elektronin litium-ilma akku
24.02.2023Uusia eväitä kubiteille
23.02.2023Lämmönhallintaa karheille pinnoille
22.02.2023Erittäin lupaavia elektrolyyttiehdokkaita
21.02.2023Mekaanisesti mukautuva antenni
20.02.2023Litimumniobaattia piin kaveriksi
18.02.2023Merkittäviä läpimurtoja perovskiiteissä
17.02.2023Perovskiittiä vihreän vedyn tuotantoon
17.02.2023Skyrmionit lukevat käsialaa
16.02.2023Kubitteja laaksoissa, flip-floppina ja perovskiitissä
15.02.2023Monipuolinen ferrosähköisyys
14.02.2023Strukturoidun valon vääristymättömiä muotoja
13.02.2023Topologinen akustinen aaltoputki
10.02.2023Kvanttitietokoneen ionikubitit siirtyvät hienosti
09.02.2023Lämpöä siirtävä kvasihiukkanen
08.02.2023Pehmusteella tehostettua perovskiittia
07.02.2023Ledit pinoon tarkasti
06.02.2023Suurta energian keruuta pienestä liikkeestä
04.02.2023Älykäs piilolinssi ja vauvanvaippa
03.02.2023Kvanttisimulointia analogisesti ja koneoppimisella
02.02.2023Sähköisesti kytkettävää kidesymmetriaa ja suprajohtavuutta
01.02.2023Pystysuuntainen sähkökemiallinen transistori
31.01.2023Matematiikkaa valon nopeudella
30.01.2023Monikäyttöinen kaksiulotteinen
28.01.2023Aaltoputkia ilmaan ja salamalle
27.01.2023Edistystä suprajohteisissa kubiteissa
26.01.2023Pienempiä ja halvempia virtausakkuja
25.01.2023Kaksiulotteisia kiekkoalustoille
24.01.2023Virstanpylväs valotoimiselle elektroniikalle
23.01.2023Topologiaa optiseen kuituun
23.01.2023Riittävätkö alkuaineet
21.01.2023Hengittävä superkondensaattori
20.01.2023Terahertsinen langaton linkki
19.01.2023Elektroninen silta kaksiulotteisissa
18.01.2023Kosmiset säteet salausmenetelmänä
17.01.2023Spinit hallintaan miljardin kubitin sirulla
16.01.2023Ihmiskeho auttaa hukkaenergian keräämistä
15.01.2023Rele grafeenista
14.01.2023Pienten lentäjien lennonhallintaa
13.01.2023Tehokkaita sirukokoisia näkyvän valon lasereita
12.01.2023Perovskiittien älykalvoja ja itsekorjautuvutta
11.01.2023Moduuli kvantti-informaation siirrolle
10.01.2023Litium-rikki akut askeleen lähempänä
09.01.2023Aktiivinen pikselianturi
07.01.2023Halpaa ja kestävää vetyä aurinkovoimalla
06.01.2023Uusia näkymiä infrapunan alueilla
05.01.2023Symmetrian voimalla uusia kvanttitekniikoita
04.01.2023Lämpöä voidaan käyttää laskentaan
04.01.2023Valolla käskyttävä sydämentahdistin
03.01.2023Kohti puolijohteisia kvanttitietoverkkoja
02.01.2023Vuorovaikutuksettomia mittauksia
30.12.2022Kestävämpiä ja ohuempia aurinkokennoja
29.12.2022Kaksiulotteista ferrimagnetismia grafeeniin
28.12.2022Syvästi oppinut atomien kokoaja
27.12.2022Neljäs ulottuvuus 3D-tulostukseen
23.12.2022Uusia vahvoja perusteita grafeenielektroniikalle
22.12.2022Mikropallopari muuttaa mikroaallot valoksi
21.12.2022Hiilinanoputkia ja atomeja energian varastoinnille
20.12.2022Monipuolistuvat transistorit
19.12.2022Tekoäly pakkaa ja 3D-tulostettu dekooderi purkaa
17.12.2022Vihreää vetyä ja eteeniä
16.12.2022Sirulle sopiva laserisolaattori
15.12.2022Romuelektroniikan kulta lääkkeitä katalysoimaan
14.12.2022Logiikkaa optiselle laskennalle
13.12.2022Kvanttivalon värin muuttaminen sirulla
12.12.2022Demonit ja timantit avuksi
09.12.2022Grafeenin avulla "transistori" suprajohtavuudelle
08.12.2022Pietsosähköä halliten ja tehostaen
07.12.2022Neljä ulottuvuutta kvanttiviestintään
06.12.2022Akkuelektrodeita kehittäen
05.12.2022Uusi konsepti aurinkokennoille
02.12.2022Monitoimiset metapintojen antennit
01.12.2022Paremmilla transistoreilla vai peräti ilman
30.11.2022Kasvihuonekaasu CO2 akun komponentiksi
29.11.2022Kuitua kvanttiviestinnälle
28.11.2022Älykkäästi reagoivaa materiaalia
25.11.2022Aikalinssi tuottaa ultranopeita pulsseja

Näytä lisää »