Antiferromagneettisesta ferromagneettiseen topologiseen eristeeseen

30.03.2023

wurzburg-500.jpgMagneettiset topologiset eristeet ovat eksoottinen materiaaliluokka, joka johtaa elektroneja ilman vastusta, joten niitä pidetään lupaavana materiaalitieteen läpimurtona.

Tutkijat Cluster of Excellence ct.qmatista Würzburgista ja Dresdenistä ovat saavuttaneet merkittävän virstanpylvään energiatehokkaiden kvanttitekniikoiden tavoittelussa suunnittelemalla ferromagneettisen topologisen eristeen MnBi6Te10 mangaanivismuttitelluridin perheestä.

Vuonna 2019 kansainvälinen tutkimusryhmä, jota johti materiaalikemisti Anna Isaeva, ct.qmat - tiimissä, aiheutti kohun valmistamalla maailman ensimmäisen antiferromagneettisen topologisen eristeen – mangaanivismuttitelluridin (MnBi2Te4)Tällä merkittävällä materiaalilla on oma sisäinen magneettikenttä, joka avaa tietä uudenlaisille elektronisille komponenteille,jotka voivat tallentaa informaatiota magneettisesti ja kuljettaa sitä pinnallaan ilman resistanssia.

Tämä voisi mullistaa tietokoneet tekemällä niistä kestävämpiä ja energiatehokkaampia. Siitä lähtien tutkijat ympäri maailmaa ovat aktiivisesti tutkineet tämän lupaavan kvanttimateriaalin eri puolia, innokkaasti vapauttamaan sen koko potentiaali.

Perustuen aiemmin löydettyyn MnBi2Te4:een, Ct.qmat tutkijat ovat nyt kehittäneet topologisen eristeen, jolla on ferromagneettisia ominaisuuksia ja joka tunnetaan nimellä MnBi6Te10.

Pienellä muutoksella kiteen kemiallisessa koostumuksessa on suuri vaikutus, sillä ferromagneettinen topologinen eriste MnBi6Te10 osoittaa vahvempaa ja vankempaa magneettikenttää kuin sen antiferromagneettinen edeltäjänsä.

”Onnistuimme valmistamaan kvanttimateriaalin MnBi6Te10 sellaiseksi, että se muuttuu ferromagneettiseksi 12 kelvinissä. Vaikka tämä –261 celsiusasteen lämpötila on vielä aivan liian alhainen tietokonekomponenteille, tämä on ensimmäinen askel pitkällä kehitysmatkalla”, selittää professori Vladimir Hinkov Würzburgista.

Kun Isaevan johtamat Dresdenissä asuvat materiaalikemistit selvittivät huolella, kuinka kiteistä materiaalia voidaan tuottaa salapoliisityötä muistuttavassa prosessissa, he tekivät hämmästyttävän löydön.

Kävi ilmi, että jotkin atomit oli sijoitettava uudelleen alkuperäisestä atomikerroksestaan. "Mangaaniatomien jakautuminen kaikkiin kidekerroksiin saa ympäröivät mangaaniatomit pyörittämään magneettista momenttiaan samaan suuntaan.

Magneettinen järjestys tarttuu”, Isaeva selittää. "Atominen antisite-häiriö-disorder, ilmiö, joka näkyy kiteessämme, katsotaan yleensä häiritseväksi kemiassa ja fysiikassa. Järjestetyt atomirakenteet on helpompi laskea ja ymmärtää paremmin – silti ne eivät aina tuota toivottua tulosta”, Hinkov lisää "Tämä häiriö on kriittinen mekanismi, joka mahdollistaa MnBi6Te10:n muuttumisen ferromagneettiseksi", Isaeva korostaa.

Aiheesta aiemmin:

Ensimmäinen antiferromagneettinen topologinen kvanttimateriaali

Antiferromagneettisuutta spintroniikkaan ja muisteihin

22.04.2023Orgaanista ja fluorensoivaa aurinkoenergiaa
21.04.2023Ei-vastavuoroista ja aikakiteistä metapintaa
20.04.2023Yhdestä fotonista neljä varauksenkantajaa
19.04.2023Uutta ferrosähköisyyttä ja magneettieristeen ohjausta
18.04.2023Tehokas lasermainen mikroaaltolähde
17.04.2023Magneettinen kvanttimateriaali ja meminduktori
14.04.2023Uusia topologisia ilmiöitä
13.04.2023Transistori biokemiallisille diagnostiikkasignaaleille
12.04.2023Nanolankoja rakennellen
11.04.2023Kvanttimateriaalien veistelyä
10.04.2023Atomien ja eksitonien twist
09.04.2023Kvanttimittausmenetelmä kasvihuonekaasuille
07.04.2023Ajan suhteen heijastuvia aaltoja
06.04.2023Atomiohuita metallikerroksia uudelle teknologialle
05.04.2023Edistysaskeleita magnoniikalle ja spintroniikalle
04.04.2023Loogisen kubitin elinikää ja virhesuhdetta parantaen
03.04.2023Mikrosiru yhdistää kaksi Nobel-palkittua tekniikkaa
31.03.2023Hiilikuitupaperia akkuihin
30.03.2023Antiferromagneettisesta ferromagneettiseen topologiseen eristeeseen
29.03.2023Tiedemiehet avaavat oven "kvanttivalon" manipulointiin
29.03.2023Elektrodynamiikan visualisointi nestemäsellä heliumilla
27.03.2023Uusi keksintö: Happi-ioni-akku
25.03.2023Synteesikaasua ja akkuvarausta auringonvalosta
24.03.2023Kubitit pistävät uuden spinin magnetismiin
23.03.2023Valon ja materiaalin yhdistäminen optimoi näytön kirkkauden
22.03.2023Kaksiulotteista piikarbidia ja perovskiittioksinitridia
21.03.2023Valoemissio ilman teoriaa
20.03.2023Aurinkokennoa rullalta rullalle
18.03.2023Sähköisesti ohjattua passiivista säteilyjäähdytystä
17.03.2023Ferrosähköinen HEMT-transistori
16.03.2023Yhden fotonin emittereitä piille
15.03.2023Fononit, kvanttipiste ja grafeeni
14.03.2023Kestomagneettisuutta tuottaen
13.03.2023Aivoissa valmistuvat elektrodit
12.03.2023Hiilinanoputki kvanttibittien kodiksi
09.03.2023Ionit kuriin perovskiittisissa aurinkokennoissa
08.03.2023Käsialakuvion ennätysmäistä tunnistusta
07.03.2023Suprajohdekubitteja kolmessa ulottuvuudessa
06.03.2023Kevyempiä ja pehmeämpiä ja robotteja
04.03.2023Ihmisen aivosoluilla toimiva tietokone?
03.03.2023Metapinnoilla kohti 6G:tä
02.03.2023Pietsosähköakustiikalla kevyempää RF-tekniikkaa
01.03.2023Uudenlaisia ratkaisuja pienen koon tehokäyttöihin
01.03.2023Molekyylielektroniikan airueita
28.02.2023Antureita mikrobien nanolangoista
27.02.2023Neljän elektronin litium-ilma akku
24.02.2023Uusia eväitä kubiteille
23.02.2023Lämmönhallintaa karheille pinnoille
22.02.2023Erittäin lupaavia elektrolyyttiehdokkaita
21.02.2023Mekaanisesti mukautuva antenni
20.02.2023Litimumniobaattia piin kaveriksi
18.02.2023Merkittäviä läpimurtoja perovskiiteissä
17.02.2023Perovskiittiä vihreän vedyn tuotantoon
17.02.2023Skyrmionit lukevat käsialaa
16.02.2023Kubitteja laaksoissa, flip-floppina ja perovskiitissä
15.02.2023Monipuolinen ferrosähköisyys
14.02.2023Strukturoidun valon vääristymättömiä muotoja
13.02.2023Topologinen akustinen aaltoputki
10.02.2023Kvanttitietokoneen ionikubitit siirtyvät hienosti
09.02.2023Lämpöä siirtävä kvasihiukkanen
08.02.2023Pehmusteella tehostettua perovskiittia
07.02.2023Ledit pinoon tarkasti
06.02.2023Suurta energian keruuta pienestä liikkeestä
04.02.2023Älykäs piilolinssi ja vauvanvaippa
03.02.2023Kvanttisimulointia analogisesti ja koneoppimisella
02.02.2023Sähköisesti kytkettävää kidesymmetriaa ja suprajohtavuutta
01.02.2023Pystysuuntainen sähkökemiallinen transistori
31.01.2023Matematiikkaa valon nopeudella
30.01.2023Monikäyttöinen kaksiulotteinen
28.01.2023Aaltoputkia ilmaan ja salamalle
27.01.2023Edistystä suprajohteisissa kubiteissa
26.01.2023Pienempiä ja halvempia virtausakkuja
25.01.2023Kaksiulotteisia kiekkoalustoille
24.01.2023Virstanpylväs valotoimiselle elektroniikalle
23.01.2023Topologiaa optiseen kuituun
23.01.2023Riittävätkö alkuaineet
21.01.2023Hengittävä superkondensaattori
20.01.2023Terahertsinen langaton linkki
19.01.2023Elektroninen silta kaksiulotteisissa
18.01.2023Kosmiset säteet salausmenetelmänä
17.01.2023Spinit hallintaan miljardin kubitin sirulla
16.01.2023Ihmiskeho auttaa hukkaenergian keräämistä
15.01.2023Rele grafeenista
14.01.2023Pienten lentäjien lennonhallintaa
13.01.2023Tehokkaita sirukokoisia näkyvän valon lasereita
12.01.2023Perovskiittien älykalvoja ja itsekorjautuvutta
11.01.2023Moduuli kvantti-informaation siirrolle
10.01.2023Litium-rikki akut askeleen lähempänä
09.01.2023Aktiivinen pikselianturi
07.01.2023Halpaa ja kestävää vetyä aurinkovoimalla
06.01.2023Uusia näkymiä infrapunan alueilla
05.01.2023Symmetrian voimalla uusia kvanttitekniikoita
04.01.2023Lämpöä voidaan käyttää laskentaan
04.01.2023Valolla käskyttävä sydämentahdistin
03.01.2023Kohti puolijohteisia kvanttitietoverkkoja
02.01.2023Vuorovaikutuksettomia mittauksia
30.12.2022Kestävämpiä ja ohuempia aurinkokennoja
29.12.2022Kaksiulotteista ferrimagnetismia grafeeniin
28.12.2022Syvästi oppinut atomien kokoaja
27.12.2022Neljäs ulottuvuus 3D-tulostukseen

Näytä lisää »