Tuhannen työjakson akku voisi viisinkertaistaa sähköautojen matkat

14.01.2022

Michigan-litium-rikki-akku-tuhat-tyojaksoa-250-t.jpgAkun kuvaus osoittaa, kuinka litium-ionit voivat palata litiumelektrodille, kun taas litiumpolysulfidit eivät pääse elektrodeja erottavan kalvon läpi. Lisäksi litiumelektrodista kasvavat piikkimäiset dendriitit eivät voi oikosulkea akkua lävistämällä kalvon ja saavuttamalla rikkielektrodin.

Suurempi kuva

Uusi biologian inspiroima akkukalvo on mahdollistanut akun, jonka kapasiteetti on viisi kertaa suurempi kuin standardeilla litiumionirakenteilla ja voi toimia yli tuhannen käyttöjakson ajan, jotka tarvitaan sähköauton käyttämiseen.

Michiganin yliopiston tiimi on osoittanut, että Kevlarista kierrätetty aramidinanokuitujen verkko voi auttaa litium-rikki –akkuja (Li-S) voittamaan käyttöjaksojensa vähäisen määrän.

Nykypäivän haasteena on valmistaa akku, joka lisää työjaksoja aiemmista kymmenistä satoihin ja täyttää useita muita vaatimuksia, mukaan lukien kustannukset", sanoo professori Nicholas Kotov, joka johti tutkimusta.

Litiumakkujen ongelma on, että siinä muodostuu pieniä litiumin ja rikin molekyylejä jotka sitten kulkeutuvat ja kiinnittyvät litiumiin heikentäen näin akun kapasiteettia.

Tarvitaan kalvo mahdollistamaan litiumionien kulun litiumista rikkiin ja takaisin ja estämään litium- ja rikkihiukkasien, jotka tunnetaan litiumpolysulfideina, kulun. Tätä erottelukykyä kutsutaan ioniselektiivisyydeksi.

"Biologisten ionikanavien inspiroimana suunnittelimme litiumioneille valtateitä, joissa litiumpolysulfidit eivät voi ohittaa tietulleja", kertoo kemiantekniikan tutkijatohtori Ahmet Emre.

Kalvon rakennesuunnittelu perustui solukalvojen ionikanaviin, jotka tunnetaan tehokkaasta ionien kuljetuksesta yhdistettynä korkeaan ioniselektiivisyyteen, sekä rustosta, joka tunnetaan ainutlaatuisista mekaanisista ominaisuuksista.

Litiumionit ja litiumpolysulfidit ovat kooltaan samanlaisia, joten litiumpolysulfidien estäminen ei onnistu pelkästään pienillä kanavilla. Tutkijat ottivat avuksi solukalvojen ionikanavissa esiintyvän sähköisen varauksen. Litiumpolysulfidit takestuvat aramidin nanokuituihin ja negatiiviset varaukset hylkivät litiumpolysulfidi-ioneja. Positiivisesti varautuneet litiumionit pääsevät kuitenkin kulkemaan vapaasti läpi.

"Ennätystasojen saavuttaminen useilla parametreilla useilla materiaalien ominaisuuksilla on nyt se, mitä tarvitaan autojen akuille", Kotov hehkuttaa.

Ruston kaltaisia bioinspiroituja ANF-kalvoja käyttävien akkujen kapasiteetti oli lähes teoreettinen maksimikapasiteetti 1268 mAh g-1, käyttöikä jopa yli 3500 työjaksoa  ja purkausnopeus jopa 3C. Turvallisuuden kannalta välttämätön ANF:ien korkea lämmönkestävyys mahdollistaa käytön jopa 80 °C:n lämpötiloissa.

Suuremman kapasiteetin lisäksi litium-rikkiakuilla on ympäristöetuja muihin litiumioniakkuihin verrattuna. Rikkiä on paljon runsaammin kuin litiumionielektrodien kobolttia. Lisäksi akkukalvon aramidikuituina voidaan käyttää vanhoista luotiliiveistä kierrätettyjä kuituja.

Aiheesta aiemmin:

Tavoitteena 2000 km yhdellä latauksella

Rikkikemiaa akuille ja vedyntuottoa vihreästi

24.02.2022Kvanttisuus tavoittelee mobiilimaailmaa
23.02.2022Tekoälylle elinikäistä oppimiskykyä
22.02.2022Antiferrosähköisillä ja ferrosähköisillä yhteisiä ominaisuuksia
21.02.2022Hiilinanoputket siirtyvät käytäntöön
19.02.2022Harvinaiset maametallit odottavat jätteissä
18.02.2022Pistetään eksitonit surffailemaan
17.02.2022Uusi elektrolyytti kiinteärakenteisille litiumioniakuille
16.02.2022Termopari pelastaa ionivirtamittaukset
15.02.2022Silta ferrosähköisten ja ferromagneettisten materiaalien välille
14.02.2022Postilaatikkomainen perspektiivi
12.02.2022Uutta tekniikkaa polttokennojen tehostamiseen
11.02.2022Uudelleenkonfiguroitavan älypinnan ohjaus
10.02.2022Kvanttitilat säilyivät yli viisi sekuntia
09.02.2022Lupaava pari: pimeys ja kirkkaus
08.02.2022Synteettisiä ulottuvuuksia hyödyntämään
07.02.2022Säteilemätön sähkömagneettinen lähde
05.02.2022Lyhyen ja pitkän matkan suunnistusta
04.02.2022Takaisinkytkentää kvanttijärjestelmiin
03.02.2022Kahden ionin akut lähemmäksi todellisuutta
02.02.2022Negatiivinen valon taittuminen
01.02.2022Kvantti-ilmiöitä kaksiulotteisessa grafeenissa
31.01.2022Kohina täydentää tekoälyä optisessa laskennassa
29.01.2022Mullistava hiilidioksidin talteenottotekniikka
28.01.20223D-tulostettu OLED-näyttö
27.01.2022Uusia yksi- ja kaksiulotteisia materiaaleja
26.01.2022Piitä ja virheenkorjausta
25.01.2022Kvanttista mittaustekniikkaa teollisuuteen
24.01.2022Aalto ja spinaallot
22.01.2022Fotonikierteitä ja kvantteja terveydenhuoltoon
21.01.2022Vinkkejä suprajohtavuuden perusteista
20.01.2022Grafeenista lämpödiodi ja ITO:n korvaaja
19.01.2022Superabsorptio avaa tietä kvanttiakuille
18.01.2022Tiellä kohti uusiutuvan energian varastointia
17.01.2022Atomeilla ja spineillä
14.01.2022Tuhannen työjakson akku voisi viisinkertaistaa sähköautojen matkat
14.01.2022Kuitujen epälineaarisuuden korjaus neuroverkolla
13.01.2022Aerogeeleillä kestävän kehityksen akkuja
12.01.2022Magneettisia yllätyksiä grafeeneissa
11.01.2022Uudenlaisia magneettikuviota data tallennukseen
10.01.2022Kvanttitoimintoja puolijohdetekniikkaan
08.01.2022Älyompeleita ja älyneuloja
07.01.2022Tehokkaampaa spinien hyödyntämistä
06.01.2022Lomittuvatko solitonit?
05.01.2022Kuolleen akkumateriaalin henkiin herättäminen
04.01.2022Kudottava kuituakku puettaville
03.01.2022Hallita nanolasereita magneettikentän avulla
31.12.2021Ohuita ja joustavia aurinkokennoja
30.12.2021Hiili-ilma vaihtoehto vetytekniikalle
29.12.2021Leijuva lautanen
28.12.2021Hiilinanoputkesta transistori
27.12.2021Kuvantamista optisella kuidulla
23.12.2021Vaihtaa värejä sirufotoniikalla
22.12.2021Magneettisia moiré-superhiloja ja valolla materiaaleja muokaten
21.12.2021Rikkikemiaa akuille ja vedyntuottoa vihreästi
20.12.2021Saada kvanttitietokoneita yhteen
18.12.2021Hyönteismäistä keveyttä ja laskentakykyä
17.12.2021Kolmanteen ulottuvuuteen
16.12.2021Mikroaaltoja kylmästä ja kutistettuja kubitteja
15.12.2021Optinen oskilloskooppi ja jakautuneita fotoneja
14.12.2021Elektroniset neuronit ja synapsit yhteistoimintaan
13.12.2021Mittaus- ja kuvaustarkkuuden ennätyksiä
11.12.2021Mobiiliverkkojen linkit tuottavat sadekarttoja
10.12.2021Kvanttispinneste ja raskaita fermioneja
09.12.2021Uusia ulottuvuuksia ääniaalloille
08.12.2021Aikakiteitä kvanttitietotekniikoiden avulla
07.12.2021Kuvauksen uudet ulottuvuudet
06.12.2021Akkuna ja aurinkokennona
04.12.2021Tarkka kuin hämähäkin seitti
03.12.2021Kotimaista kvanttitietotekniikkaa
02.12.2021Dynaamisesti ohjelmoitava transistori
01.12.2021Yksinkertaisempi suunnitelma kvanttitietokoneille
30.11.2021Näkyvän valon modulointi sirutasolle
29.11.2021Fyysistä salaustekniikkaa nopeille langattomille
27.11.2021Kvanttipisteledi taipuu kuin paperi
26.11.2021Ultranopea akkujen lataus uudella anodimateriaalilla
25.11.2021Nanoantenni avittaa kvanttiviestintää
24.11.2021Vihreää vetyä edullisemmin
23.11.2021Astrosyytit tekoälyn tehostajiksi
22.11.2021Nanoresonaattoreita 3D-tulostuksella
20.11.2021Solut laskevat ja peptideistä antureita
19.11.2021Topologialla kohti terahertsitaajuuksia
18.11.2021Suprajohtavia johteita ja koneita
17.11.2021Kohti tehokkaampaa kvanttilaskentaa
16.11.2021Perovskiitista on moneksi
15.11.2021Yliääniä ja suprajohtavuutta grafeenissa
13.11.2021Energian varastointi kasvien elektronisiin juuriin
12.11.2021Uutta väriä ledeihin
11.11.2021Fotonioperaatiot sopivat yhä paremmin sirulle
10.11.2021Kohti hologarfista videokonferenssia
09.11.2021Spin-kubitin hallintaa
08.11.2021Tekoälyä tehokkaammin
06.11.2021Navigointia ilman GPS:ää
05.11.2021Grafeenia doupaten
04.11.2021Valon hallintaa mustalla fosforilla
03.11.2021Yleiskäyttöinen nopea virheenkorjaus
02.11.2021Sellulla ja kuparilla parempia ja turvallisempia akkuja
01.11.2021Kohinan leikkausta ja hybridikäyttöä kvanttilaskennalle
30.10.2021Anturi SARS-CoV-2-proteiineille
29.10.2021Parveilevaa ja loikkivaa robottitekniikkaa
28.10.2021Räjähtävää sähkövoimaa

Näytä lisää »