Paljonko on kvanttilaskennan ylivoima?

25.10.2019

Google_Quantum_Nature_cover_art_Sycamore_device_300.jpgGoogle on nyt julkaissut tutkimuspaperin Sycamorensa kyvyistä tehdä laskelmia kvanttiherruudella. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä NASA:n ja Oak Ridge National Laboratoryn kanssa.

"Kvanttiylivallan saavuttaminen tarkoittaa, että olemme kyenneet tekemään yhden asian nopeammin, mutta emme kaikkea mahdollista nopeammin", kommentoi Eleanor Rieffel, yksi tutkimusraportin kirjoittajista.

Tutkimusartikkelissa ja Naturen yleisartikkelissa aiheesta kuvataan Sycamore-kvanttiprosessorin kokeet kvanttiherruuden osoittamiseksi.

Sekä kvanttiprosessorille että supertietokoneelle annettiin yhä monimutkaisempia ja satunnaisempia kvanttitoimintoja laskettavaksi kunnes NASA:n supertietokone ei pystynyt enää niitä käsittelemään.

Varmistaakseen, että tämä virstanpylväs todellakin saavutettiin, NASA ja Google kääntyivät Oak Ridge National Laboratoryn puoleen jolla on käytössä Summit - maailman tehokkain supertietokone. Sen avulla he testasivat, sopivatko kvanttitietokoneen tulokset Summitin laskelmiin aina kvanttiylivoimarajaan asti - ja huomasivat, että näin oli.

Googlen Sycamore-prosessorin parissa työskentelevä asiantuntijaryhmä totesi, että heidän kvanttijärjestelmänsä oli näin ollen ajanut 200 sekunnissa laskelman, jonka tekemiseen klassiselta tietokoneelta voisi mennä 10 000 vuotta.

IBM kommentoi Googlen 10 000 vuotta, väittäen että kyllä perinteinen huipputason tietotekniikka voisi ajaa saman tehtävän kahdessa ja puolessa päivässä.

IBM:n mukaan simulointiarvio 10 000 vuotta perustuu havaintoon, että RAM-muistin tarve tallentaa koko tilavektori Schrödinger-tyyppiseen simulaatioon ei toimisi ja siksi on turvauduttava Schrödinger-Feynman-simulaatioon, joka vaihtaa laskentatilaa laskenta-aikaan.

Käsite "kvanttiylivalta" esittelee kvanttitietokoneille ainutlaatuisia resursseja, kuten suora pääsy lomittumiseen ja superpositiointiin. Klassisilla tietokoneilla on kuitenkin omat resurssit, kuten muistien hierarkia ja laitetekninen tarkka laskenta, erilaiset ohjelmistovarat ja laaja algoritmien tietokanta ja IBM:n mukaan on tärkeää hyödyntää kaikkia näitä ominaisuuksia verrattaessa kvanttisia klassisiin.

Googlen mukaan Sycamoren suorittama laskenta on tapa osoittaa, että monimutkainen kvanttijärjestelmä voi olla luotettava. Yhtiö uskoo myös, että sen tuottamilla satunnaisluvuilla voi olla käytännöllistä käyttöä.

Kokeilussaan ryhmä käytti Sycamoren 53 yksilöllisesti hallittavissa olevaa kubittia. Kun niitä kaikkia operoitiin samanaikaisesti, jokaisella yhden ja kahden kubitin portilla oli noin 99–99,9 % toistotarkkuus (fidelity) - mitta sille, kuinka todellinen operaation lopputulos on ihanteellisesta. Tällaisten toistotarkkuuksien saavuttaminen on yksi merkittävistä teknisistä saavutuksista, jotka mahdollistivat tämän työn.

Googlen tutkijoiden suoraan todennettavissa oleva mittaus suoritettiin koko piirillä 14 syklin ajan. Kvanttiprosessori ajoi miljoona näytettä 200 sekunnissa saavuttaen 0,8 %:n XEB-toistotarkkuuden (cross-entropy benchmarking).

Vertailun vuoksi näytteenottotehtävän suorittaminen 0,8 %:n tarkkuudella klassisella tietokoneella kesti 130 sekuntia ja tarkka klassinen todentaminen (100% toistouskollisuus) kesti 5 tuntia. Kun otetaan huomioon fyysisten resurssien valtavat erot, nämä tulokset osoittavat kvanttilaitteiston selvän edun klassiseen vastineeseen nähden.

Summit pystyy suorittamaan noin 200 miljoonaa miljardia operaatiota sekunnissa. Se käsittää noin 40 000 prosessoriyksikköä, joista kukin sisältää miljardeja transistoreita ja siinä on 250 miljoonaa gigatavua tallennustilaa. Noin 99 % Summitin resursseista käytettiin klassiseen vertailuajoon.

Edelleen Googlen tutkijat laajensivat piirejä ei-suoraan todennettavissa olevaan ylivaltajärjestelmään. He käyttivät laajempia kytkentöjä levittääkseen lomittumisen koko 53-kubittiseen prosessoriin ja kasvattivat jaksojen määrää 14:stä 20:een.

Kun 53 kubittia toimi 20 syklin ajan, laskettu XEB-tarkkuus oli 0,1 %. Sycamore laski ratkaisun 200 sekunnissa, kun taas klassinen ajo 0,1 %:n tarkkuudella kestäisi arvioiden noin 10 000 vuotta ja täydellinen todentaminen useita miljoonia vuosia.

Aiheesta aiemmin:

Valolla kohti huonelämpöistä kvanttitietokonetta

Kaksi vapausastetta

Katsaus kvanttilaskennan tekniikoihin

25.04.2024Kvanttielektroniikka grafeenien avulla
24.04.2024Akku ja superkonkka yhteen soppii
23.04.2024Kaareva datalinkki esteitä ohittamaan
22.04.2024Kvanttimateriaali lupaa uutta puhtia aurinkokennoille
21.04.2024Läpimurto lupaa turvallista kvanttilaskentaa kotona
20.04.2024Yksi atomikerros kultaa ja molekyylikorjaaja
19.04.2024Uusia ja yllättäviä topologiota
18.04.2024Kvanttivalo syntyy renkaassa ja lähtee kiertueelle
17.04.2024Fononit ja magnonit kaveraavat
16.04.2024E-nenälle ihmisen tasoinen hajuaisti
15.04.2024Valo valtaa alaa magnetismissa
13.04.2024Nanorakenteilla energiaa haihtuvasta vedestä
12.04.2024Bolometrit kubitteja mittaamaan
11.04.2024Kudottavia ohuita puolijohdekuituja
10.04.20242D-antenni tehostaa hiilinanoputkien valontuottoa
09.04.2024Lisää tiedonsiirtokapasiteettia langattomaan viestintään
08.04.2024Korkealaatuisia mikroaaltosignaaleja fotonisirulta
05.04.2024Kahden konstin grafeeni
04.04.2024Kohti utopistisia verkkoja
03.04.2024Lehtipihan hyönteinen inspiroi näkymättömyysrakenteita
02.04.2024Aivojen inspiroima langaton anturijärjestelmä
01.04.2024Uusi energiatehokas mikroelektroninen rakenne
29.03.2024Harppaus kohti valon nopeita tietokoneita
28.03.2024Kertakäyttöiset tekoälyanturit terveyden seurantaan
27.03.2024Kvantti-interferenssi ja transistori
26.03.2024Robotti tarttuu lihanpalaan ja keskustelee kaverinsa kanssa
25.03.2024Piin kanssa yhteensopivia magneettisia pyörteitä
23.03.2024Kaksitoiminen katalyytti tekee sen halvemmalla
22.03.2024Hiilinanoputket käyttöön
21.03.2024Fotonisirut valtaavat alaa
21.03.2024Uusi 2D-materiaalien maailma on avautumassa
19.03.2024Suprajohteet auttavat tietokoneita "muistamaan"
18.03.2024Kvanttimateriaalitutkimuksen uudet työkalut
16.03.2024Räjähtämätön vedyntuotantomenetelmä
15.03.2024Kvanttitietokoneita atomeihin perustuen
14.03.2024Elektronit vedessä ja särkyneinä
13.03.2024Sateenvarjo atomeille
12.03.2024Magnetismilla energiatehokasta laskentaa
11.03.2024Molekyylielekroniikan johteita ja kytkimiä
09.03.2024Elektroniikkaromusta kultaa edullisesti
09.03.2024Jännitystä aurinkoenergian keräämiseen
07.03.2024Kolmas ulottuvuus langattoman prosessoinnille
06.03.2024Mikroaaltoinen fotoniikkasiru nopeaan signaalinkäsittelyyn
05.03.2024Palonkestävä natriumakku
04.03.2024Polymeeripohjaiset viritettävät optiset komponentit
01.03.2024Tulevaisuuden kubitti luotiin kvanttiprosessoriin
28.02.2024Fotonien napakymppi ja tehokas ylösmuunnos
27.02.2024Elektroneja murto-osina grafeenissa
26.02.2024Elektronin ja fononin vuorovaikutuksen mysteeri
24.02.2024Entistä tehokkaampia aurinkokennoja
23.02.2024Uusi resepti kvanttisimuloinnille
22.02.2024Li-ion-johteita uuden suunnan kestäville akuille
21.02.2024Uusi laji magnetismia
20.02.2024Hyppivät atomit muistavat missä ne ovat olleet
19.02.2024Puolipallon muoto aurinkokennoon
17.02.2024Perovskiittiä vihreän vedyn tuotantoon
16.02.2024Fotoniikan nanovalmistusta printterillä
15.02.2024Neuromorfisia näkösensoreita
14.02.20242D-materiaaleista heterorakenteita
13.02.2024Magneettisten supervoimien vapauttaminen
12.02.2024Kvanttiedulla liikkuva maali
10.02.2024Antureita ympäristöhaittojen seurantaan
09.02.2024Kohti kvantti-internetiä ja kvanttiviestintää
08.02.2024Tehokkaita röntgensäteitä ja ultraviolettivaloa
07.02.2024Kubitti, jossa on sisäänrakennettu virheenkorjaus
06.02.2024Laskentaa valoaalloilla
05.02.20243D-tulostettu elektroninen iho ja näyttö
03.02.2024Läpimurto kvanttipisteisissä aurinkokennoissa
02.02.2024Äänikäyttöiset anturit säästävät miljoonia paristoja
01.02.2024Energiankeruuta ja kuvantamista samanaikaisesti
31.01.2024Pitkään kestäviä grafeenin laaksotiloja kubiteille
30.01.2024Pinoa neuroverkkojärjestelmiä rakennelohkoista
29.01.2024Vihreiden ledien tehokkuus paremmaksi
27.01.2024Ultranopea vetyvuodon anturi
26.01.2024Uusi ehdokas yleismuistiksi
25.01.2024Teollisesti valmistettava kvanttimuisti
24.01.2024Ensimmäinen topologinen kvanttipiiri
23.01.2024Grafeenista vihdoin toiminnallinen puolijohde
23.01.2024Lämpösähköä esineiden Internetille
20.01.2024Polttokenno toimii maaperässä ikuisesti
19.01.2024Tutkijat loivat loogisen kvanttiprosessorin
18.01.2024Kvanttilomittuminen ja topologia ovat erottamattomia
17.01.2024Tutkimus tasoittaa tietä paremmille metalliakuille
16.01.2024Ihmisen kuulojärjestelmä mallina yksijohtimiselle anturiryhmälle
15.01.2024Todennäköisyyspohjaisia tietokoneita ja tekoälyä
13.01.2024Valo välittää dataa sata kertaa nopeammin kuin Wi-Fi
12.01.2024More than Moore -konsepti
11.01.2024Korkeamman lämpötilan suprajohteiden kytkentää
10.01.2024Hiili tehostaa 2D-elektroniikkaa
09.01.2024Stokastista synkronia salaukseen ja neuroneille
08.01.2024Polymeeristä syntyy katalyyttikide
06.01.2024Kuupölystä aurinkokennoja
05.01.2024Kvanttipisteisiä aurinkosähkökennoja
04.01.2024Plasmoneita ja tekoälyä terahertsitutkimuksiin
03.01.2024Vetyä ja polymeeriä akkuihin
02.01.2024Aivomainen transistori jäljittelee ihmisen älykkyyttä
01.01.2024Yhdistetty "kilparata" mahdollistaa uuden optisen laitteen
29.12.2023Liukuvaa ferrosähköisyyttä ja timantteja
28.12.2023Magneto-optista materiaalia pii-integrointiin
27.12.2023Kvanttipisteanturi ei tarvitse ulkoista teholähdettä

Näytä lisää »