Kohti kolmatta ulottuvuutta

22.05.2020

SLAC-kohti-orbitroniikkaa-275-t.jpgSLAC:n kokeissa tutkijat iskevät kvanttimateriaalia laservalon pulsseilla nähdäkseen kuinka tämä vaikuttaisi siksak-kuvioihin sen atomihilassa, jonka muodostavat elektronien spinsuunnat (mustat nuolet) ja elektronien kiertoratojen suuntaukset (punaiset pallomuodot). Tutkijat yllätti havainto, että pulssit hajottivat spin kuviot jättäen kiertoradat koskemattomiksi (alempi kuvio). Tämä herättää mahdollisuuden, että spinejä ja kiertoratoja voidaan hallita itsenäisesti huomattavasti nopeampien elektronisten laitteiden valmistamiseksi.

SLAC National Accelerator Laboratoryn tutkijat ovat katkaisseet yhteyden kvanttimateriaalin spinien ja kiertoratatilojen välillä.

Temppu avaa polun kohti uutta logiikka- ja muistilaitteiden sukupolvea, joka voi olla 10000 kertaa nopeampaa kuin nykyiset.

Suunnitellessaan elektronisia laitteita tutkijat etsivät tapoja manipuloida ja hallita elektronien kolmea perusominaisuutta: varaus, spinin tila sekä atomien ytimien ympärillä olevat sekavien pilvien muodot, jotka muodostuvat orbitaaleista.

Tähän saakka elektronien spinien ja kiertoratojen on ajateltu kulkevan käsi kädessä nykyisissä tietotekniikan materiaaleissa; et voi nopeasti muuttaa yhtä muuttamatta toista. Mutta SLAC:n kiihdytinlaboratoriossa tehty tutkimus osoittaa, että laservalopulssi voi dramaattisesti muuttaa yhden tärkeän materiaaliluokan spinien tilaa jättäen sen kiertoratatilat koskemattomaksi.

Tulokset ehdottavat uutta tietä tulevien sukupolvien logiikka- ja muistilaitteiden valmistamiseksi, jotka perustuisivat ”orbitroniikkaan”, kertoi Lingjia Shen, yksi tutkimuksen johtavista tekijöistä.

"Se, mitä näemme tässä järjestelmässä, on täysin vastakohta siihen, mitä ihmiset ovat nähneet aikaisemmin", Shen kertoo. "Se herättää mahdollisuuden, että voisimme hallita materiaalin spinejä ja kiertoratoja erikseen ja käyttää kiertoratomuotojen variaatioita 0- ja 1-bitteinä. "

Ryhmän tutkittavana materiaalina oli mangaanioksidipohjainen kvanttimateriaali, joka tunnetaan nimellä NSMO. Sitä pidetään lupaavana ehdokkaana tulevien tietokoneiden ja muistilaitteiden valmistamiseksi skyrmionien pohjalta, jotka spinnaavien elektronien magneettikentät luovat.

Laaksotroniikka on jo vanhempi tutkimussuunta, jota tähän asti on pidetty kolmantena vapausasteena tulevaisuuden elektroniikkaa kehitettäessä.

Kalifornian yliopiston Riverside yliopiston tutkijoiden vetämä kansainvälinen työryhmä on havainnut valonemissiota uudentyyppisestä siirtymästä elektronisten laaksojen välillä. Tutkimus tarjoaa uuden tavan lukea laaksoinformaatiota eri laaksojen välillä ja tuottanee uudenlaisen valleytronics -tekniikan.

Yksikerroksinen volframidiselenidi (WSe2) on lupaava laaksotroniikan materiaali, koska sillä on kaksi laaksoa, joilla on vastakkaiset dynaamiset ominaisuudet kaistarakenteessaan. Lisäksi tämä materiaali voi olla vahvasti vuorovaikutuksessa valon kanssa, mitä on lupaavana ominaisuus optisesti hallittavissa laaksotroniikan sovelluksissa.

Jos elektronin ja aukon muodostama eksitoni on samassa laaksossa olevien elektronin ja aukon kanssa sitä kutsutaan laakson sisäiseksi eksitoniksi ja se voi emittoida valoa.

Myös vastakkaisissa laaksoissa olevat elektroni ja aukko voivat muodostaa eksitonin, ja se on uudenlainen osa laaksotroniikkaa. Elektronin ja vastakkaisessa laaksossa oleva aukko eivät voi rekombinoitua suoraan valon emittoimiseksi. Täten näitä eksitoneja kutsutaan ”tummiksi” ja ne ovat kätkeytyneet optiseen spektriin.

UCR:n johtama tutkimusryhmä on nyt havainnut valon emissiota tummistakin eksitoneista WSe2:ssa. Näiden tuottama valoemissio on ympyräpolarisoitu.

Tutkijoiden mukaan pyörivä valopolarisaatio antaa mahdollisuuden tunnistaa eksitonilaakson kokoonpanon. Tämä optisesti luettavissa oleva laaksokokoonpano on ratkaisevan tärkeä, jotta laaksojen väliset eksitonit olisivat hyödyllisiä laaksotroniikkaan liittyville sovelluksille.

Eksitonien lisäksi WSe2 isännöi trioneja, jotka koostuvat kahdesta elektronista ja yhdestä aukosta tai kahdesta aukosta ja yhdestä elektronista. Trioneilla on myös selkeästi määritelty laaksokokoonpano laaksotronisiin sovelluksiin. Verrattuna varausn eutraaleihin eksitoneihin, trionien liikettä voidaan ohjata sähkökentällä niiden sähköisen nettovarauksen vuoksi.

Tutkijoiden mukaan tulokset tarjoavat kattavamman kuvan trionidynamiikasta yksikerroksisessa WSe2:ssa.

Laaksotroniikasta aiemmin: " Valleytroniikan" eteneminen mahdollista

25.04.2024Kvanttielektroniikka grafeenien avulla
24.04.2024Akku ja superkonkka yhteen soppii
23.04.2024Kaareva datalinkki esteitä ohittamaan
22.04.2024Kvanttimateriaali lupaa uutta puhtia aurinkokennoille
21.04.2024Läpimurto lupaa turvallista kvanttilaskentaa kotona
20.04.2024Yksi atomikerros kultaa ja molekyylikorjaaja
19.04.2024Uusia ja yllättäviä topologiota
18.04.2024Kvanttivalo syntyy renkaassa ja lähtee kiertueelle
17.04.2024Fononit ja magnonit kaveraavat
16.04.2024E-nenälle ihmisen tasoinen hajuaisti
15.04.2024Valo valtaa alaa magnetismissa
13.04.2024Nanorakenteilla energiaa haihtuvasta vedestä
12.04.2024Bolometrit kubitteja mittaamaan
11.04.2024Kudottavia ohuita puolijohdekuituja
10.04.20242D-antenni tehostaa hiilinanoputkien valontuottoa
09.04.2024Lisää tiedonsiirtokapasiteettia langattomaan viestintään
08.04.2024Korkealaatuisia mikroaaltosignaaleja fotonisirulta
05.04.2024Kahden konstin grafeeni
04.04.2024Kohti utopistisia verkkoja
03.04.2024Lehtipihan hyönteinen inspiroi näkymättömyysrakenteita
02.04.2024Aivojen inspiroima langaton anturijärjestelmä
01.04.2024Uusi energiatehokas mikroelektroninen rakenne
29.03.2024Harppaus kohti valon nopeita tietokoneita
28.03.2024Kertakäyttöiset tekoälyanturit terveyden seurantaan
27.03.2024Kvantti-interferenssi ja transistori
26.03.2024Robotti tarttuu lihanpalaan ja keskustelee kaverinsa kanssa
25.03.2024Piin kanssa yhteensopivia magneettisia pyörteitä
23.03.2024Kaksitoiminen katalyytti tekee sen halvemmalla
22.03.2024Hiilinanoputket käyttöön
21.03.2024Fotonisirut valtaavat alaa
21.03.2024Uusi 2D-materiaalien maailma on avautumassa
19.03.2024Suprajohteet auttavat tietokoneita "muistamaan"
18.03.2024Kvanttimateriaalitutkimuksen uudet työkalut
16.03.2024Räjähtämätön vedyntuotantomenetelmä
15.03.2024Kvanttitietokoneita atomeihin perustuen
14.03.2024Elektronit vedessä ja särkyneinä
13.03.2024Sateenvarjo atomeille
12.03.2024Magnetismilla energiatehokasta laskentaa
11.03.2024Molekyylielekroniikan johteita ja kytkimiä
09.03.2024Elektroniikkaromusta kultaa edullisesti
09.03.2024Jännitystä aurinkoenergian keräämiseen
07.03.2024Kolmas ulottuvuus langattoman prosessoinnille
06.03.2024Mikroaaltoinen fotoniikkasiru nopeaan signaalinkäsittelyyn
05.03.2024Palonkestävä natriumakku
04.03.2024Polymeeripohjaiset viritettävät optiset komponentit
01.03.2024Tulevaisuuden kubitti luotiin kvanttiprosessoriin
28.02.2024Fotonien napakymppi ja tehokas ylösmuunnos
27.02.2024Elektroneja murto-osina grafeenissa
26.02.2024Elektronin ja fononin vuorovaikutuksen mysteeri
24.02.2024Entistä tehokkaampia aurinkokennoja
23.02.2024Uusi resepti kvanttisimuloinnille
22.02.2024Li-ion-johteita uuden suunnan kestäville akuille
21.02.2024Uusi laji magnetismia
20.02.2024Hyppivät atomit muistavat missä ne ovat olleet
19.02.2024Puolipallon muoto aurinkokennoon
17.02.2024Perovskiittiä vihreän vedyn tuotantoon
16.02.2024Fotoniikan nanovalmistusta printterillä
15.02.2024Neuromorfisia näkösensoreita
14.02.20242D-materiaaleista heterorakenteita
13.02.2024Magneettisten supervoimien vapauttaminen
12.02.2024Kvanttiedulla liikkuva maali
10.02.2024Antureita ympäristöhaittojen seurantaan
09.02.2024Kohti kvantti-internetiä ja kvanttiviestintää
08.02.2024Tehokkaita röntgensäteitä ja ultraviolettivaloa
07.02.2024Kubitti, jossa on sisäänrakennettu virheenkorjaus
06.02.2024Laskentaa valoaalloilla
05.02.20243D-tulostettu elektroninen iho ja näyttö
03.02.2024Läpimurto kvanttipisteisissä aurinkokennoissa
02.02.2024Äänikäyttöiset anturit säästävät miljoonia paristoja
01.02.2024Energiankeruuta ja kuvantamista samanaikaisesti
31.01.2024Pitkään kestäviä grafeenin laaksotiloja kubiteille
30.01.2024Pinoa neuroverkkojärjestelmiä rakennelohkoista
29.01.2024Vihreiden ledien tehokkuus paremmaksi
27.01.2024Ultranopea vetyvuodon anturi
26.01.2024Uusi ehdokas yleismuistiksi
25.01.2024Teollisesti valmistettava kvanttimuisti
24.01.2024Ensimmäinen topologinen kvanttipiiri
23.01.2024Grafeenista vihdoin toiminnallinen puolijohde
23.01.2024Lämpösähköä esineiden Internetille
20.01.2024Polttokenno toimii maaperässä ikuisesti
19.01.2024Tutkijat loivat loogisen kvanttiprosessorin
18.01.2024Kvanttilomittuminen ja topologia ovat erottamattomia
17.01.2024Tutkimus tasoittaa tietä paremmille metalliakuille
16.01.2024Ihmisen kuulojärjestelmä mallina yksijohtimiselle anturiryhmälle
15.01.2024Todennäköisyyspohjaisia tietokoneita ja tekoälyä
13.01.2024Valo välittää dataa sata kertaa nopeammin kuin Wi-Fi
12.01.2024More than Moore -konsepti
11.01.2024Korkeamman lämpötilan suprajohteiden kytkentää
10.01.2024Hiili tehostaa 2D-elektroniikkaa
09.01.2024Stokastista synkronia salaukseen ja neuroneille
08.01.2024Polymeeristä syntyy katalyyttikide
06.01.2024Kuupölystä aurinkokennoja
05.01.2024Kvanttipisteisiä aurinkosähkökennoja
04.01.2024Plasmoneita ja tekoälyä terahertsitutkimuksiin
03.01.2024Vetyä ja polymeeriä akkuihin
02.01.2024Aivomainen transistori jäljittelee ihmisen älykkyyttä
01.01.2024Yhdistetty "kilparata" mahdollistaa uuden optisen laitteen
29.12.2023Liukuvaa ferrosähköisyyttä ja timantteja
28.12.2023Magneto-optista materiaalia pii-integrointiin
27.12.2023Kvanttipisteanturi ei tarvitse ulkoista teholähdettä

Näytä lisää »