Hedelmäkärpäsen digitaalinen kaksonen

10.06.2022

EPFL-neuromechfly-a-digital-1-R-250.jpgEPFL:n tutkijat ovat kehittäneet hedelmäkärpäsen, Drosophila melanogasterin, digitaalisen mallin, joka simuloi realistisesti eläimen liikkeitä.

Digitaalinen kaksonen on iso askel kohti eläinten käyttäytymisen neuromekaanisen ohjauksen käänteissuunnittelua ja bioinspiroitujen robottien kehittämistä.

"Käytimme kahdenlaista dataa NeuroMechFlyn rakentamiseen", sanoo professori Pavan Ramdya EPFL:n Life Sciences -koulusta. "Ensin otimme oikean kärpäsen ja suoritimme TT-skannauksen rakentaaksemme morfologisesti realistisen biomekaanisen mallin. Toinen tietolähde olivat kärpäsen todelliset raajojen liikkeet, jotka saatiin käyttämällä asennonestimointiohjelmistoa, jonka olemme kehittäneet parin viime vuoden aikana, joiden avulla voimme seurata tarkasti eläimen liikkeitä."

Hedelmäkärpänen on biotieteiden yleisimmin käytetty hyönteinen ja pitkän tähtäimen oman tutkimuksen painopiste Ramdyanille, joka on työskennellyt tämän eläimen digitaalisen jäljittämisen ja mallintamisen parissa vuosia.

NeuroMechFly on monella tapaa hänen aiempien ponnistelujen huipentuma. Aikaisempien tutkimusten morfologisen ja kinemaattisen datan rajoittamana mallissa on itsenäisiä laskennallisia osia, jotka simuloivat hyönteisen kehon eri osia. Tämä sisältää biomekaanisen eksoskeletonin, jossa on nivelleviä kehon osia, kuten pää, jalat, siivet, vatsan segmentit, proboscis, antennit, riimut (elimet, jotka auttavat kärpästä mittaamaan omaa suuntautumistaan lennon aikana) ja hermoverkkojen "ohjaimet", joissa on moottorilähtö.

NeuroMechFly tarjoaa erittäin arvokkaan testialustan tutkimuksille, jotka edistävät biomekaniikkaa ja biorobotiikkaa, mutta vain siltä osin kuin se edustaa tarkasti todellista eläintä digitaalisessa ympäristössä. Tämän varmistaminen oli yksi tutkijoiden tärkeimmistä huolenaiheista. "Teimme validointikokeita, jotka osoittavat, että voimme toistaa läheisesti todellisen eläimen käyttäytymistä", Ramdya sanoo.

Kuten tutkimuspaperista käy ilmi, malli voi itse asiassa ennustaa erilaisia liikeparametreja, joita muuten ei mitata, kuten jalkojen vääntömomentit ja kosketusreaktiovoimat maahan. Lopuksi he pystyivät käyttämään NeuroMechFlyn kaikkia neuromekaanisia ominaisuuksia löytääkseen neuroverkko- ja lihasparametreja, jotka sallivat kärpäsen "juosta" tavoilla, jotka on optimoitu sekä nopeuden että vakauden kannalta.

NeuroMechFly on yhteisöprojekti. Sellaisenaan ohjelmisto on avoimen lähdekoodin ja tutkijoiden vapaasti käytettävissä ja muokattavissa. "Teimme työkalun, ei vain itsellemme, vaan myös muille. Siksi teimme siitä avoimen lähdekoodin ja modulaarisen ja annamme ohjeita sen käyttöön ja muokkaamiseen."

Aiheesta aiemmin:

Parempaa näkökykyä roboteille

Hyönteismäistä keveyttä ja laskentakykyä

Parveilevaa ja loikkivaa robottitekniikkaa

18.03.2024Kvanttimateriaalitutkimuksen uudet työkalut
16.03.2024Räjähtämätön vedyntuotantomenetelmä
15.03.2024Kvanttitietokoneita atomeihin perustuen
14.03.2024Elektronit vedessä ja särkyneinä
13.03.2024Sateenvarjo atomeille
12.03.2024Magnetismilla energiatehokasta laskentaa
11.03.2024Molekyylielekroniikan johteita ja kytkimiä
09.03.2024Elektroniikkaromusta kultaa edullisesti
09.03.2024Jännitystä aurinkoenergian keräämiseen
07.03.2024Kolmas ulottuvuus langattoman prosessoinnille
06.03.2024Mikroaaltoinen fotoniikkasiru nopeaan signaalinkäsittelyyn
05.03.2024Palonkestävä natriumakku
04.03.2024Polymeeripohjaiset viritettävät optiset komponentit
01.03.2024Tulevaisuuden kubitti luotiin kvanttiprosessoriin
29.02.2024Uudenlaisia ratkaisuja pienen koon tehokäyttöihin
28.02.2024Fotonien napakymppi ja tehokas ylösmuunnos
27.02.2024Elektroneja murto-osina grafeenissa
26.02.2024Elektronin ja fononin vuorovaikutuksen mysteeri
24.02.2024Entistä tehokkaampia aurinkokennoja
23.02.2024Uusi resepti kvanttisimuloinnille
22.02.2024Li-ion-johteita uuden suunnan kestäville akuille
21.02.2024Uusi laji magnetismia
20.02.2024Hyppivät atomit muistavat missä ne ovat olleet
19.02.2024Puolipallon muoto aurinkokennoon
17.02.2024Perovskiittiä vihreän vedyn tuotantoon
16.02.2024Fotoniikan nanovalmistusta printterillä
15.02.2024Neuromorfisia näkösensoreita
14.02.20242D-materiaaleista heterorakenteita
13.02.2024Magneettisten supervoimien vapauttaminen
12.02.2024Kvanttiedulla liikkuva maali
10.02.2024Antureita ympäristöhaittojen seurantaan
09.02.2024Kohti kvantti-internetiä ja kvanttiviestintää
08.02.2024Tehokkaita röntgensäteitä ja ultraviolettivaloa
07.02.2024Kubitti, jossa on sisäänrakennettu virheenkorjaus
06.02.2024Laskentaa valoaalloilla
05.02.20243D-tulostettu elektroninen iho ja näyttö
03.02.2024Läpimurto kvanttipisteisissä aurinkokennoissa
02.02.2024Äänikäyttöiset anturit säästävät miljoonia paristoja
01.02.2024Energiankeruuta ja kuvantamista samanaikaisesti
31.01.2024Pitkään kestäviä grafeenin laaksotiloja kubiteille
30.01.2024Pinoa neuroverkkojärjestelmiä rakennelohkoista
29.01.2024Vihreiden ledien tehokkuus paremmaksi
27.01.2024Ultranopea vetyvuodon anturi
26.01.2024Uusi ehdokas yleismuistiksi
25.01.2024Teollisesti valmistettava kvanttimuisti
24.01.2024Ensimmäinen topologinen kvanttipiiri
23.01.2024Grafeenista vihdoin toiminnallinen puolijohde
23.01.2024Lämpösähköä esineiden Internetille
20.01.2024Polttokenno toimii maaperässä ikuisesti
19.01.2024Tutkijat loivat loogisen kvanttiprosessorin
18.01.2024Kvanttilomittuminen ja topologia ovat erottamattomia
17.01.2024Tutkimus tasoittaa tietä paremmille metalliakuille
16.01.2024Ihmisen kuulojärjestelmä mallina yksijohtimiselle anturiryhmälle
15.01.2024Todennäköisyyspohjaisia tietokoneita ja tekoälyä
13.01.2024Valo välittää dataa sata kertaa nopeammin kuin Wi-Fi
12.01.2024More than Moore -konsepti
11.01.2024Korkeamman lämpötilan suprajohteiden kytkentää
10.01.2024Hiili tehostaa 2D-elektroniikkaa
09.01.2024Stokastista synkronia salaukseen ja neuroneille
08.01.2024Polymeeristä syntyy katalyyttikide
06.01.2024Kuupölystä aurinkokennoja
05.01.2024Kvanttipisteisiä aurinkosähkökennoja
04.01.2024Plasmoneita ja tekoälyä terahertsitutkimuksiin
03.01.2024Vetyä ja polymeeriä akkuihin
02.01.2024Aivomainen transistori jäljittelee ihmisen älykkyyttä
01.01.2024Yhdistetty "kilparata" mahdollistaa uuden optisen laitteen
29.12.2023Liukuvaa ferrosähköisyyttä ja timantteja
28.12.2023Magneto-optista materiaalia pii-integrointiin
27.12.2023Kvanttipisteanturi ei tarvitse ulkoista teholähdettä
22.12.2023Sähköistävä parannus kuparin johtavuuteen
21.12.2023Yksittäisestä 2D-materiaalista suprajohtava liitos
20.12.2023Nanoresonaattorit avaavat tietä kvanttiverkoille
19.12.2023Metapinta-antenni 6G:lle ja meta-atomeja
18.12.2023Atomintarkkaa 2D-materiaalien integrointia
16.12.2023Kvanttiakuissa rikotaan kausaliteetti
15.12.2023Hierarkkinen generatiivinen mallinnus autonomisille roboteille
14.12.2023Uusi näkemys moniarvoisten akkujen suunnitteluun
13.12.2023Optisella langattomalla ei ehkä enää ole esteitä.
13.12.2023Fyysikot kvanttilomittavat yksittäisiä molekyylejä
12.12.2023Edullista tribosähköä ja aurinkokenno puumateriaalista
08.12.20232D-materiaaleista 3D-elektroniikkaa tekoälylaitteistoihin
07.12.2023Fotonikomponentteja RF-signaalin käsittelyyn
06.12.2023Elektromagnoniikasta uusi tiedonkäsittelyn alusta
05.12.2023Uusi alusta kvantti-informaation käsittelyyn
04.12.2023Lämpöä voidaan käyttää laskentaan
01.12.2023Askel biologian ja mikroelektroniikan integroinnille
30.11.2023Josephson-liitosten käyttö supravirran ohjaamiseen
29.11.2023Mikrotekniikkaa ja molekyylikemiaa aurinkokennoille
28.11.2023Materiaalien kehittelyä koneoppisella
27.11.2023Kaksiulotteisia magneetteja tietotekniikalle
25.11.2023Uusi jäähdytysmekanismi jääkaapeille ja jäähdytyslaitteille
24.11.2023Vangita elektroneja 3D-kiteeseen
23.11.2023Pikofotoniikan synty: Kohti aikakidemateriaaleja
22.11.2023Veden ja ilman välinen akustinen viestintä
21.11.2023Uusia kubittiratkaisuja
20.11.2023Erittäin nopeat laserit erittäin pienillä siruilla
18.11.2023Grafeenia, fotosynteesiä ja tekoälyä vihreään energiantuotantoon
17.11.2023Parempaa energiatehokkuutta tietojenkäsittelyyn
16.11.2023Kommunikointia tyhjyyden kanssa
15.11.2023Metamolekyylisen metamateriaalin valmistus

Näytä lisää »